Pari ajatusta ystävyydestä

Good friends are like stars.

You don't always see them, 

but you know they're always there.

***

Friends are the family

we choose for ourselves.

***

Allekirjoitan nuo viisaat lauseet ystävyydestä.

Osa kavereistani asuu kaukana, kaukaisin Australiassa asti. 

Osa asuu lähellä, mutta tuntuu, että hekin ovat kaukana, koska tapaan heitä harvoin. 

Yhteyttä tulee toisinaan pidettyä muutenkin aika vähän.

Siitä huolimatta, vaikka emme kovin usein ole yhteydessä ja tapaa, tiedän että he pysyvät ystävinäni. 

Välimatka tai tapaamisten haastavuus ja harvuus eivät muuta ystävyyttä huonommaksi. 

Välillä tuntuu, että silloin se on jopa laadukkaampaa (jos näin voi ilmaista). 

Kun tapaamme, juttu jatkuu siitä mihin se viimeksi jäi. 

Kuulumisia päivitetään puolin ja toisin, siinä vierähtää tunti jos toinenkin.

Minulla ei ole omaa perhettä, johon kuuluisi mies ja lapset. 

Mutta onneksi minulla on lapsuudenperheeni, isä ja hänen vaimonsa sekä veli perheineen.

Ja lisäksi minulla on toinen perhe, ihana iso ystäväperhe, 

joka on kasvanut viimeisten vuosien aikana melko suureksi. 

Minulla on nykyisin enemmän ystäviä/kavereita kuin koskaan aiemmin. 

Ihmisiä samassa elämäntilanteessa, ihmisiä joilla on samanlainen ajatusmaailma, ihmisiä joilla on samoja mielenkiinnon kohteita. Ihmisiä joiden kanssa pidetään hauskaa, parannetaan maailmaa, nauretaan, kyynelehditään, matkustellaan, harrastetaan. 

Olen onnekas. Ja onnelinen.

***

Ajatus tähän postaukseen lähti siitä, että saan tänään ihanan ystävän yökylään. 

Hän asuu Tampereella, joten näemme vain pari kertaa vuodessa. 

Siksi odotan tapaamista innoissani. Istutaan iltaa, vaihdetaan kuulumiset. 

Nautitaan hyvää ruokaa ja kuplajuomaa. 

Laittaudutaan nätiksi ja lähdetään  kaupungin yöhön kiitämään.

Viikonlopuksi luvassa myös tosi ihanaa ohjelmaa, siitä kerron teille joku toinen päivä. :)

Nyt otan vieraani vastaan. Moido!

*AnuElina