maanantai 31. maaliskuuta 2014

Libanonin raikkaat maut
















Tänään tein jotain erilaista. Osallistuin Helsingin työväenopiston ruokakurssille, jonka teema oli "Libanonin raikkaat maut". Neljä tuntia hurahti ihan huomaamatta mukavassa 12 hengen porukassa ruokaa laittaen. Aluksi saimme lyhyesti pohjatietoa libanonilaisesta ruuasta ja sen jälkeen jakauduimme pareiksi ja saimme omat tehtävät. Minun ja parini tehtävänä oli valmistaa Tabbouleh-salaatti ja pitaleivät. Tehtävämme oli todella helppo ja väliin jäikin (taikinan kohotessa) ylimääräistä aikaa ja kävimme kurkkimassa muiden puuhia. Pääosin reseptit olivat helppoja, suurin osa kasvisruokaa. Työläimmät tehtävät taisivat olla falafelit, viininlehtikäärylet ja baklava. Pari tuntia meni kokkaillessa ja lopuksi saimme istua rauhassa pöytään herkuttelemaan. Viimeiset ruokien rippeet saimme ottaa kotiin mukaan, eihän noita herkkuja hukkaan heitetä!

Yllätyin todella positiivisesti tästä kurssista. Eilen vielä mietin, jos olisin perunut koko kurssin. Onneksi menin. Mukavaa sosiaalista puuhastelua samanhenkisten ihmisten kanssa. Ryhmäkoko oli mielestäni oikein sopiva, kaksitoista kokkia keittiössä on ihan riittävä määrä. Ikäjakauma oli suunnilleen 25-50v. Yksi mieskin oli "eksynyt" naisten joukkoon. Minun puolesta siellä olisi voinut olla enemmänkin (sinkku) miehiä silmäniloksi. Ehkäpä ensi syksynä valitsen jonkun vähän miehekkäämmän kurssin, vaikka riista/kalakurssin... eihän sitä koskaan tiedä mitä tuollaisista paikoista voi löytää hyvien reseptien lisäksi. ;)

Nyt köllähdän täyden masun viereen uinumaan. Hyvä päivä takana, toivottavasti toinen yhtä hyvä edessä! :)

Kauniita unia!

*AnuElina

Ps. Valitettavasti ruokien esillepanoon ei voinut vaikuttaa, kuvat räpsitty pokkarilla just siitä, mihin kipot oli tökätty ja lisäksi kirkkaassa loisteputkivalaistuksessa. Maku oli taatusti parempi kuin kuvien laatu. :)


sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Ylämäki, alamäki, hypetystä ja perslaskuja
















Otsikko kertookin tämän viikonlopun fiilikset tiivistettynä. Viikonloppuun on mahtunut vähän kaikenlaista, lähinnä fiilispuolella. Perjantaina olin ihan rättipoikki arjen yövuoroista. Syynä se, että en nukkunut yövuorojen välissä kuin onnettomat kaksi tuntia. Olin niin koomassa, että tuntui edesvastuuttomalta mennä hoitamaan niin äärimmäisen vastuullista työtäni. Selvisin hengissä ja niin selvisivät onneksi myös hoidettavani. Tutussa ruokakaupassa hortoilin kuin en olisi ennen siellä käynytkään, bussin kyydissä piti tsempata, että jäin oikealla pysäkillä pois. Onneksi perjantai-iltana uni tuli nopeasti ja sain karistettua osan univeloista 11 tunnin unilla.

Eilen lauantaina olinkin sitten virtaa täynnä. Ihan superolo niin fyysisesti kuin henkisesi. Kävin treenaamassa, siivoilin ja järjestelin nurkkiani kotona. Keittiön astiahylly sai pienen muutoksen osakseen, tai no, ehkä pari kippoa vaihtoi paikkaa (ja tulipahan pölyt pyyhittyä). Pari tuntia vierähti netissä mm. Finnairin ja Norwegianin sivuilla ja sainkin varattua lomareissun toukokuun alkuun (siitä hypetän lisää myöhemmin). Mutta siitä se alamäki sitten alkoi taas. Uni ei tullut silmään illalla. Hetken pyörittyäni heitin puolikkaan uninapin huuleen ja jossain vaiheessa nukahdin...kunnes heräsin aamuyöllä ja pyöriminen alkoi.

Tänään heräsin sitten mukamas reippaana klo 9 (huonosti nukkuneena ja yhden unitunnin menettäneenä) ja aamupalan jälkeen vedin treenivermeet päälle. Päästyäni ulos ja hypättyäni pyörän selkään totesin, että salitreeni tänään on ihan turha. Jalat aivan hapoilla, ihan uupunut olo jo parista polkaisusta. Sisuuntuneena menin kuitenkin salille ja sain hikisesti räpellettyä jonkinlaisen reisi-pakara-vatsa-treenin. Väsyneenä raahauduin kotiin. Iltapäivän piristyksenä toimi onneksi ennalta sovitut kahvittelutreffit kaverin kanssa keskustassa. Oli kiva vaihtaa kuulumiset pitkästä aikaa. Tapaamisesta sain sen verran virtaa (ystävillä on ihmeelinen vaikutus!), että jaksoin nyt väsätä tämän vali-vali-seli-seli-postauksen. Toivottavasti kuvapläjäys jotenkin kompensoi tätä laahaavaa tarinaa...

Nyt otan iisisti, köllähdän tuohon sohvalle enkä tee enää mitään. Huomenna olisikin taas toisenlaiset kuviot mielessä, toivottavasti huomenna on vaihteeksi taas se ylämäki-hypetyspäivä. :)

Relatkaa tekin kaverit! PusMoi!

*AnuElina


Ps. Tänään otan sen toisen puolikkaan uninapista jo ennenkuin menen sänkyyn, jotta vältyn pyörimiseltä ja kamalalta ajatustulvalta (miten se iskeekin aina nukkumaan mennessä??). Ja tiedoksi vaan kaikille, käytän nukahtamislääkkeitä VAIN elämän isoissa kriiseissä (äidin poismeno 2005 ja nyt kaksi viikkoa sitten isän...).



keskiviikko 26. maaliskuuta 2014

Sitruunaisen raikasta












Ajattelin ottaa tavaksi, ihan jokapäiväiseksi. Nimittäin sitruunaveden juomisen aamuisin. Tätä on hehkutettu useammassakin blogissa tänä keväänä ja minäkin koin herätyksen. Sitruunavesi kuului aamurutiineihini joskus vuosia sitten, kunnes se unohtui. Nyt herättelen tavan uudelleen henkiin. Sitruunan raikkaus herättää kropan ja pistää koneiston käyntiin. Samalla se "pakottaa" juomaan ainakin yhden lasillisen vettä, ennenkuin koneistoon työnnetään muuta pöperöä. Tuskin koneisto tästä pahaa tykkää. Kaiken kukkuraksi tykkään hurjasti kirpeistä ja happamista mauista, joten tämä sopii minun aamurutiiniksi ilman irvistelyjä. Miksipä siis ei?! En tiedä mitä hampaat tykkävät säännöllisestä käytöstä, tuskin kovin pahaa, sillä juon kyllä sitruunaveden jälkeen muitakin juomia (vettä ja teetä ainakin), joten hampaat saavat huuhtelun. 

Ja eipä tuosta sitruunan värin vaikutuksestakaan voi kiistellä. Ihana raikkaan keltainen on piristysväri parhaimmillaan. Joskus keltainen oli piristysvärinä sisustuksessakin, mutta tänä keväänä riittää nuo ihanat pikkuauringot lautasella. 

Tänään minä tarvitsen vielä lisäpiristystä (vuorokauden valvomisen jälkeen vain 5 h pätkittäistä unta), joten suuntaan tuonne ihanaan auringonpaisteeseen pitkälle kävelylenkille ennenkuin yö taas kutsuu ahertamaan. 

Piristyitkö sinä? Raikasta ja reipasta viikon puoliväliä sinulle!

*AnuElina


Ps. Puristan vesilasilliseen 1/4 sitruunan, riittää hyvin.


maanantai 24. maaliskuuta 2014

Täällä mä bloggaan!























Olohuoneessa pari viikkoa sitten pyörähtänyt myrsky sekoitti pakkaa myös bloggailunurkkauksen osalta. Ennen ikkunaseinällä sijainnut työpöytä siirtyi myrskyn ansiosta sohvan taakse olohuoneen toiseen päähän. Kaverikseen se sai makuuhuoneessa (sitä ennen keittiössä) olleen hyllykön. Hyllyyn kokosin kaikenlaista pientä mustaa ja valkoista sekä ilmettä pehmentämään vähän luonnonmateriaaleja: rasioita, laatikoita, koreja. Ylähyllyllä mehikasvin juurella tekemisiäni vahtii lihava buddha. Sisustuslehdet valtasivat alahyllyn. Vielä mahtuu iso pinkka ennenkuin seuraava hylly tulee vastaan.

Pöydän ja hyllyn väliin sain survottua aikoinaan Granitista ostamani korin, joka toimii lahjapaperirullien säilytyspaikkana. Perobasta ostettu maljakko saa toimittaa kynäpurkin virkaa ja pieni lokerikko kätkee sisäänsä kaikka tarpeellista: nastoja, klemmareita, teippiä jne. Liitutauluun rustailemani viisaus muistuttaa elämän tosiasioista ja motivoi jatkamaan. Peiliä en lähtenyt siirtämään minnekään, koska tuossa se on aina ollut ja siihen se kuuluu. Peilin alareunaan voisin vielä kiinnitellä mukavia kortteja/kuvia sitä mukaa, kun niitä tulee jossain vastaan. Sivuseinällä komeilee samainen kalenterijuliste kortteineen, joka minulla oli jo edellisessäkin bloggailunurkkauksessa.

Täällä uusi viikko on käynnistynyt ihan hyvissä fiiliksissä. Aurinko paistaa, Superdieetti tuottaa vihdoin tulosta ( kurkkaa tänne), sairasloma on ohi ja työt kutsuu huomenna. Arkeen paluu tuntuu ihan hyvältä. Kotona olen saanut aikaiseksi aika paljonkin, kaappeja on koluttu, vaatteita heitetty UFFin lootaan, osa odottelee kirppikselle pääsyä. Tori.fi saanee uusia tuotteita myyntiin huomenissa. Tehokasta!

Aurinkoista kevätviikon alkua sinulle!

*AnuElina

Ps. Kuvia tuli taas "miljoona", mutta enpä osannut lähteä karsimaan sen enempää.

perjantai 21. maaliskuuta 2014

Yllätys oven kahvassa











 Arvatkaas mitä? 
Mulla on ihan parhaat ystävät! 
Sellaiset, jotka pitävät huolta.
Sellaiset, jotka piristävät.

Äsken tulin kotiin treeniterapiasta.
Oven kahvassa odotti paketti.
Paketista paljastui tämä ihana kukkakimppu.
Voiko ihanampaa piristystä ollakaan,
kun tulet hikisenä ja ryytyneenä kotiin.
Tällä kukkaisenergialla jaksaa tarttua imuriin ja pölyrättiin!
Kiitos Niina!

*AnuElina



Aamun (vajaa) värisuora






Onhan se tämäkin viikko taas loppusuoralla, perjantaissa mennään jo. Minä olen ollut koko viikon pois töistä, joten päivät ovat menettäneet merkityksensä. Mutta jostain syystä perjantai tuntuu aina jotenkin spesiaalimmalta, jos on vapaa viikonlppu edessä. Perjantai jotenkin kokoaa arjen pakettiin.

Tämän (aurinkoiseksi kääntyvän?) perjantain aloitin nestemäisellä värisuoralla. Aika nestemäisiä ovat aamiaiseni olleet nyt superdieetillä (vk 4 menossa), sillä tykkään syödä aamurahkani smoothien muodossa. Mustikka-mansikkasmoothien lisäksi värisuoraan kuului lasillinen monivitamiiniporejuomaa ja tietenkin vihreä teetä. Nestettä tulee nautittua aamuisin niin paljon (tänä aamuna jo 1 litra ja vesi on vielä juomatta...), että parin tunnin päästä saakin rampata vessassa tiuhaan.

Tämän päivän ohjelmaan kuuluu treeniterapiaa ja siivousterapiaa. Aamupäivällä siis luvassa tehokas pakara-reisi-vatsatreeni ja intervallijuoksutreeni matolla. Kunhan urheiluhiki on kuivahtanut, aloitan viikkosiivouksen kotona. Ehkäpä tulee siinä samassa koluttua taas kaappejakin ja heitettyä turhakkeet kirppiskassiin odottelemaan. Eilen hoidin itseäni shopailuterapialla, se saa jatkoa ehkä vielä viikonlopun aikana. Minua auttaa näissä elämän myrskyissa se, että teen samoja arkisia ja mukavia asioita kuin aikaisemminkin, en voi jäädä kotiin murehtimaan. Arki pitää minut kiinni elämässä ja saan muutakin ajateltavaa. Näin jaksan paremmin. Mutta kukin tekee tyylillään, jokaisella on siihen oikeus.

Nyt lueskelen vielä hetken aikaa teidän ihania blogeja ja sitten polkaisen salille. Näillä aineksilla se perjantai käynnistyy hyvin.

Mukavaa perjantaita kaverit!

*AnuElina


Ps. Okein, värisuoraan tarvittaisi toisen keltaisen tilalle jotain vihreää, mutta en ole innostunut vihersmoothieista. Ja tällä kertaa mun vihreä teekään ei näytä vihreältä... Mut sovitaan, että tuo käy värisuorasta, koska loppupäivän syönkin sitten paljon vihreää: salaattia, kurkkua, parsakaalia jne...


keskiviikko 19. maaliskuuta 2014

Piristysliljat












Elämä tuppaa keikuttamaan venettä tasaisin väliajoin ikävillä uutisilla. Jotenkin näihin huonoihin uutisiin alkaa tottua jo (kamalaa todeta näin...). Hyvät ja huonot uutiset eivät ole minun kohdalla balanssissa, miinuksella mennään ja lujaa. Mutta siitä huolimatta jaksan uskoa, että jotain hyvää on vielä tulossa. Jotain ISOA ja HYVÄÄ. Ei minun vaakakuppini voi jäädä epätasapainoon ja veneeni ei todellakaan uppoa vaikka kuinka keikkuisi. Elämä ja arki jatkuvat kaikista takaiskuista huolimatta ja selviämisessä auttaa mm. ihanat ystävät, jotka pitävät huolta ja piristävät. Ystävät tarjoavat juttuseuraa, apua, tukea, lenkkiseuraa jne. Ihania ihmisiä! Yksi ihana toi minulle piristyskukkasia: Valtavan kokoisia liljoja! Kukat ovat vielä sinnikkäästi nupullaan, mutta ehkä huomenna jo aukeavat. Napsin samantien heteet pois, kun ne tulevat esiin, että voimakas tuoksu ei leviäisi koko huusholliin. Saa nähdä miten käy... Mutta kauniita ovat!!

Lupaan ettei blogistani tule nyt mitään surkutteluareenaa, vaikka elämä onkin tällä hetkellä vähän sivuraiteella. Keskitytään jatkossa iloisempiin aiheisiin, eiks niin?! Huomenna taidan suunnata shoppailemaan, työskentelynurkkaus kaipaa sitä viimeistä silausta. Ja shoppailuhan auttaa vaivaan kuin vaivaan, eikös?! :)

Nyt iltarahka, iltapesut ja sohvalle rötväilemään. MoiMoi!

*AnuElina