tiistai 28. helmikuuta 2017

Pakko tunnustaa




Tähän kohtaan voisin käyttää puhelimen emoji-valikosta sitä apinan kuvaa, joka häpeissään peittää kasvonsa käsillään. Nyt on ihan pakko tunnustaa, että lomalla iski totaalinen stoppi bloggailulle (kuten olet varmasti huomannut). Alkumatkasta oli vielä aikaa ja intoa, mutta Thaimaan rantamaisemiin päästyäni blogi oli viimeisenä mielessä. Ymärrätte varmaan. Olen siis anteeksipyynnön velkaa ja toivon, että olet jaksanut odottaa. Siis kiitos ja anteeksi!

Saavuin eilen alkuillasta kotiin upealta seitsemän viikon Aasian matkaltani. Hetki menee taas arkeen totutellessa. Täytyy taas opetella käymään ruokakaupassa, kokkaamaan ruuat itse, pesemään pyykit itse jne. Reissussa oppi liian hyvälle. Poikkeuksen tähän kotiinpaluuseen tekee se, että nyt ei tarvitse palata töihin. Miten ihanaa! Ensimmäistä kertaa kotiinpaluu ei aiheuttanut ahdistusta vaan tuntui jopa aika mukavalta. Ja kerrankin jäi reissusta sellainen olo, että se ei loppunut kesken. Täydellistä!

Annattehan minulle vielä hetken aikaa, että voin koota ajatuksiani, käydä läpi tuhansia valokuvia ja miettiä mitä kertoisin? Luvassa on upeita maisemia, rantoja, auringonlaskuja ja rentoa biitsitunnelmaa, matkavinkkejä unohtamatta. Kyllä tämä reissunaisen blogi herää vielä henkiin, se vaan taisi jäädä vielä vähän lomamoodiin...

Leppoisaa laskiaistiistaita!


*Anu


Ps. Mun on pakko saada tänään laskiaispullaa, vaikka salakuljetinkin reissusta 3 yimääräistä kiloa...vyötärölläni! Auts!


torstai 2. helmikuuta 2017

Riisipellolta hiekkarannalle - Mitä tehdä Hoi Anissa?


Viimeksi kirjoittelin ihanasta pikkukaupungista nimeltään Hoi An (klik). Tämä pikkuinen Vietnamin kaupunki on matkailijoiden suosiossa monestakin syystä. Tärkein  syy tänne matkustamiseen lienee maine Vietnamin kauneimpana kaupunkina. Moni tulee tänne varmasti myös kaupungin monipuolisuuden vuoksi. Samalla saa palasen kulttuuria ja historiaa, mutta myös kauniita retkikohteita ja rantaelämää. Kaupunki tarjoaa monenlaista harrastetta ja puuhaa monenlaiseen makuun. Täältä löytyy aktiivisille pyöräretkiä ja herkkusuille lukuisia kokkauskursseja. Hurjimmat hyppäävät mopon/moottoripyörän selkään ja lähtevät seikkailemaan mutkaisille rantateille.  Minusta ei ole moottoripyörän selkään, joten valitsin hieman verkkaisemman tavan edetä eli vuokrasin polkupyörän.

Hoi Anin kaupunkia ympäröi rauhallinen maaseutu riisipeltoineen ja vihannesviljelmineen. Polkupyöräretkellä vastaan tulee pellolla käyskenteleviä lehmiä ja riisinviljelijämummoja. Kaupungin ulkopuolella on varsin mukava pyöräillä, sillä liikenne on huomattavasti vähäisempää ja rauhallisempaa kaupungin vilinään verrattuna.  Pyöräily täällä on helppoa, sillä maasto on todella tasaista. Hyvin siis pärjää ihan vaihteettomalla mummomankelilla. Eikä vuorokausivuokrakaan päätä huimaa, maksoin kahdesta päivästä 6e.

Peltojen yli poljettuani saavuin rannalle. Kylläpä oli ihana nähdä meri ensimmäistä kertaa tällä reissulla. Hoi Anin rannat eivät ole ehkä jokaisen mieleen, sillä paikoittain ne ovat todella roskaisia. Ravintoloiden kohdalla rannat ovat siistimpiä ja sieltä saa vuokrattua rantatuolejakin. Rannalla sijaitsevilla hotelleilla on usein oma siisti rantansa. Päärantoja ovat An Bang ja Cua Dai. Molemmilta rannoilta löytyy paljon palveluja ja toki sen vuoksi myös paljon porukkaa. Rauhallisempia alueita löytyy näiden yleisten rantojen väliltä. Täällä meri ei ole kaikkein "ystävällisin", sillä aallokko on varsin hurja. Itse en uskaltautunut mereen ollenkaan (kylmää!), mutta kivahan sitä aallokkoa oli katsella ja kuunnella.

Tähän väliin sopiikin sananen Hoi Anin säästä. Täällä on tällä hetkellä (tammi-helmikuu) kevät ja paikalliset ovat vielä vähän viluissaan. Meille pohjoismaalaisille tämä on kuin hyvä kesäsää kotona. Päivällä lämpötila on +23-27'C ja iltaisin +18-20'C tienoilla. Sää on vielä hieman epävakaista, välillä tulee vettä taivaan täydeltä, välillä paistaa. Olen saanut kokea molemmat. Pari ensimmäistä päivää täällä satoi lähes taukoamatta, sitten sain nauttia neljä päivää ihanasta auringonpaisteesta. Nyt sää on taas ollut epävakaista ja sateista parin päivän ajan. Kovin kotoisa meininki siis sään suhteen.














Olen ottanut elon täällä Hoi Anissa erittäin rennosti. Aluksi suunnittelin tekeväni retkiä sinne ja tänne, mutta luovuin ajatuksesta, sillä mikään retki ei kiinnostanut niin paljon. Ja ajatushan tällä lomalla on se, ettei tarvitse suorittaa. Siispä tyydyin vaan rentoiluun ja hengailuun. To do-listallani oli kuitenkin yksi asia, jonka halusin ehdottomasti kokea: Vietnamilaisen ruuan kokkauskurssi. Niitä täällä onneksi järjestetään todella paljon, joten kurssille pääseminen oli takuuvarmaa. Katsoin Trip Advisorista (matkailijan pelastus!) suositukset ja valitsin Thuan Tinh Island Cooking Tourin. Halusin ehdottomasti kokkailemaan maaseudulle enkä kaupungilla olevaan ravintolaan (niitäkin on tarjolla runsaasti). Minut noudettiin hotellilta aamulla ja lyhyen auto- ja venematkan päässä meitä odotti ulkoilmakeittiö. Meitä oli 10 hengen ryhmä ja vietnamilaisen kokin opastuksella loihdimme neljä ihanaa ruokalajia.

Kokki näytti meille ensin miten kukin ruokalaji tehdään ja sitten me teimme ruokalaji kerrallaan ohjeen mukaan ja söimme annokset sitä mukaa kun ne valmistuivat. Aluksi teimme tuoreita kevätkääryleitä katkaraputäytteellä, jota dippasimme pähkinäkastikkeeseen (sekin itsetehtyä). Seuraavaksi paistoimme riisipannukakun possu-katkaraputäytteellä ja sen dippasimme chili-valkosipulikastikkeeseen. Kolmantena ruokalajina oli makoisa naudanliha-nuudelisalaatti ja lopuksi vielä teimme pho-keittoa naudanlihalla. Täytyy sanoa, että tämä oli kyllä ehdottomasti paras ateriani tällä Vietnamissa. Ravintoloiden ruuat ovat olleet välillä vähän pettymys... Tälle lystille kertyi hintaa 32e verran. Mukaan saimme reseptit, joten näitä herkkuja tulee varmasti kokeiltua myös kotona.









Vietnam-turnee alkaa olla nyt ohi. Kaksi viikkoa vierähti nopeasti varsin erilaisissa ja monipuolisissa maisemissa. Ho Chi Minh Cityn vilinästä Hoi Anin rannoille rauhoittumaan. Paljon näin, mutta vielä enemmän jäi näkemättä. Onpahan joskus syy tulla takaisin. Kyllä minun pitäisi joskus vielä nähdä Pohjois-Vietnam... Nyt kuitenkin pakkaan taas rinkkani ja suuntaan kolmeksi viikoksi Thaimaan hiekkarannoille. Mitäs muutakaan kuin r e n t o u t u m a a n !

Kiitos että olet kulkenut matkassani tämän Kambodza-Vietnam-osuuden matkastani, toivottavasti jaksat vielä matkata kanssani Thaimaahan.


*Anu