HAUSKAA VAPPUA!

Tässä hushollissa ei ole paistettu munkkeja eikä simakaan porise pulloissa. Serpentiinit pysyy kaapissa, ilmapalloja en omista. Vapputunnelma luodaan tänä vuonna ainoastaan hyvällä fiiliksellä ja kesäisillä jättiläismutanttimansikoilla. Kaivoin kaapista 20 vuotta sitten ostetun ja päähän painetun ylioppilaslakin ja selailin yo-albumia. Voi kauhistus miltä sitä on näyttänyt 18-vuotiaana! Eikä tilannetta pelasta se, että päällä on paremminkin 5-kymppiselle sopiva silkkipuku ja lähes meikitön naama. Oh dear, voi niitä (noloja) aikoja ja muistoja!

Tämän viikon työ on tehty joten nyt voin hyvillä mielin nauttia työväen juhlasta. Kolme yövuoroa hurahti töissä ja neljännen "yövuoron" aion viettää ystävien kanssa kaupungin yössä. Tosi kiva lähteä pitkästä aikaa (viimeksi pikkujouluaikaan...) ystävien kanssa "humpalle"! Viime lauantain juhlat ovat vähän liiankin tuoreessa muistissa, joten tänään ajattelin ottaa vähän iisimmin. Ja voi olla, että yökkö väsähtää ennen aikojaan, etenkin vesilinjalla humaltuneita katsellessa. Juhlinnan merkeissä menee siis tämä ilta ja tuleva yö, huomisesta en vielä tiedä. Sään salliessa on luultavasti mentävä haistelemaan vappuhulinaa Helsingin Kaivopuiston/Ullanlinnan suunnalle. 

Nyt lähden kuitenkin haistelemaan raitista ilmaa ja nauttimaan auringonpaisteesta tuonne lenkkipolulle. Sitten puuteria nenään, punaa huuliin ja korkkarit jalkaan,

HAUSKAA VAPPUA!

*AnuElina

Welcome and Goodbye!

Tervetuloa meille... tai siis minulle! 

Olen asunut tässä uudessa kodissa jo kahdeksan kuukautta, mutta en ole virallisesti toivottanut teitä vierailulle, koska kodin ensimmäinen huone ei ole ollut esittelykelpoinen. No nyt on! Olen viimein saanut eteisen sellaiseen kuntoon, että sitä kehtaa katsella ja esitellä. Toki se vieläkin tulee hieman muuttumaan, kun viimeiset palaset loksahtavat paikalleen. Eihän kotona koskaan ole ihan valmista.

Heti syksyllä muutettuani halusin hoitaa vaatenaulakon kuntoon (alin kuva). Pienessä eteisessä oli avokaapisto/naulakko ja yksi ovellinen siivouskaappi. Kaapiston nähdessäni päätin heti, että siihen tulee peililiukuovet. Olohuoneesta on nimittäin suora näkyvyys eteiseen ja ei todellakaan ole kiva katsella kenkiä ja takkeja sohvalla istuessa. Niinpä siivoiskaapin ovi sai kyytiä ja tilalle tuli koko kaapiston levyiset liukuovet. Siivoukaapin tilalle tuli urheiluvaatekaappi (korisäilytysjärjestelmä) ja siivousvälineet siirtyivät vessaan pyykkikaapin yhteyteen. Peilit tuovat mukavasti avaruutta ja valoisuutta lisää.

Etsin yli puoli vuotta sopivan kokoista kaapia/lipastoa sähkökaapin alapuolelle wc:n oven ja keittiön väliselle seinälle. Mieleistä ei löytynyt ja viimein päätin tehdä kompromissin sitä täydellistä kaappia odotellessa. Ikeasta kotiutui musta pieni lipasto, jonka kahteen reilun kokoiseen laatikkoon saa piilotettua paljon tavaraa ja lipaston päälle saa sommiteltua pieniä asetelmia.

Sähkökaapin oven naamioin jo syksyllä, siitä vilauttelinkin kuvia silloin. Ovi toimii moodboardina, siihen saa näppärästi kiinnitettyä kortteja ym. kuvia magneettien avulla. Moodboard-ajatus levisi sitten myös ulko-oven viereen kapealle seinänpätkälle. Kiinnitin seinään liitutaulutarraa ja sommittelin kotoa jo valmiiksi löytyviä kortteja. Ajan myötä moodboard tulee muuttumaan fiiliksen mukaan ja aina kun löydän jotain kivoja ja inspiroivia kuvia. Tällä moodboardilla komeilee myös hauska Thaimaan tuliainen, pieni linnunpesä. Pieni valkoinen mökki, jossa asuu musta lintu. Musta lintu on avaimenperä ja samalla myös "hätäpilli". Ihan mahtava keksintö! Ja tuossa nuo kotiavaimet roikkuvat silmänkorkeudella, taatusti muistaa ottaa mukaansa kun lähtee liikenteeseen.

Toinen ihana Thaimaan tuliainen roikkuu ovankahvassa: kaunis Z-kangaskassi. Tämä on niin kiva etten ole raskinut vielä ottaa sitä käyttöön, se saa toimia nyt osana sisustusta.

Matto on vanha, ihan tavallinen puuvillamatto, joku saattaakin muistaa sen edellisen kotini keittiöstä. Tiheä musta-valkoraidoitus naamioi hyvin kenkien mukana tulevan lian. Eteisen valaisin on aivan järkyttävä, olenkin rajannut sen kuvista pois. Eteinen on matala (matalampi kuin muu huoneisto), joten tähän minulla on hakusessa uusi yksinkertainen valaisin, plafondi tai spotti.

Toivottavasti jaksoit lukea ja katsella loppuun asti, kyllähän tässä tuli taas satuiltua. Siispä tervetuloa ja näkemiin! 

*AnuElina

Mitä mulle kuuluu?

Taas on päässyt vierähtämään viikko siitä, kun viimeksi täällä tarinoin. Päivittäin olen pikaisesti käynyt katsomassa mitä teille kuuluu, mutta omia kuulumisia ei ole ollut kerrottavaksi. Arki on niin tasaista ja samanlaista. En voi kuitenkaan sanoa, että se olisi tylsää. Paljon on tullut taas puuhailtua kaikenlaista ja tykkään mun arjesta kaikessa yksinkertaisuudessaankin. Tuttua ja turvallista.

Tähän viikkoon on mahtunut 

* kevään pisin juoksulenkki (7,5km/ 50min)

* uusien lenkkimaastojen löytämistä (tykkään hirmusti mun uusista kotikulmista!)

* salitreeniä ja kotijumppaa (8 miesten punnerrusta 20 sekunnissa!)

* neljä yövuoroa (rauhallista oli)

* ripsipidennykset (ihanaa helppoutta ja kauneutta kesäksi)

* hiusten kotivärjäys (jostain on pihistettävä)

* paljon terveellistä ruokaa ja keittiössä vietettyjä tunteja (Fitfarmin valmennus alkanut maltillisesti)

* mansikoilla herkuttelua (hyviä espanjalaisia)

* eteisen sisustamista (vihdoin puolivalmista)

* aurinkoa ja tuulista säätä (jestas, meinaa lentoon lähteä tuulenpuuskissa!)

* viikonlopun odottelua (blogisiskot ja IBA, ihanaa!)

Kohta suhautan bussilla entisille kotikulmille Helsingin puolelle ja istahdan kampaajan tuoliin. Taas saa pari senttiä lähteä tästä lyhyestä letistä. Sitten illalla vielä juoksulenkki (jos suinkin jaksan ja ehdin) ja rentoutumista. Jos vaikka ehtisin vielä kynnet lakkaamaan niin olisi huomisen juhlissa vähän edustavammat kädet...

Nyt vähän kotihommia ja sitten menoksi! Nähdään huomenna ihanat blogisiskot! Kyllä tätä on taas odotettu! :)

*AnuElina

Ps. Kuvat ovat keittiönurkan suosikkihyllystä ja sen kauniista esineistä. Ensi viikolla taidan vilauttaa miltä eteinen näyttää nyt kun olen sen vihdoin saanut esiteltävään kuntoon.

Parvekkeesta kesäolohuone

Heipä hei!

Sää ei ole tällä viikolla ollut kovin keväinen. Satunaisia auringonsäteitä on ainoastaan tarjoitu täällä etelän suunnalla eikä lämpötiloissakaan ole ollut hurraamista. Mutta se ei tarkoita sitä, etteikö ajatukset voisi olla lämpimässä loppukeväässä ja kesässä. Tällä viikolla ajatukset ovat olleet aika vahvasti parvekkeella. Olen pohtinut millaisen ilmeen parvekkeelle haluan tänä vuonna laittaa.

Viime kesän lopulla tähän asuntoon muuttaessani en panostanut parvekkeen sisustamiseen ollenkaan. Ensimmäiset viikot se toimi varastona. Syksyllä ostin ainoastaan uudet valkoiset kevytrakenteiset tuolit ja muun sisustuksen hoidin vanhoilla esineillä, vähän liian romanttiseen tyyliin. Aika vähän tuli sitten viime syksynä parvekkeella hengailtua. Mutta nyt on kokonainen ihana kesä edessä ja parvekekin saa siksi täyden huomion. 

Parveke on suhteellisen pieni (minun mittapuulla), ainostaan 4,5 m2. Kovin kummoista keidasta en saa parvekkeelle mahtumaan, joten on selvää, että kalusteiden on oltava siroja ja helposti siirreltäviä/varastoitavia. Olemassa olevat tuolit sanelivat siis osittain parvekkeen tyylin ja saivatkin seurakseen valkoisen kevytrakenteisen taittopöydän. Lisäksi hankin pienen rahin, jonka sisälle saan puurahatarvikkeet piiloon. Vanha valkoinen hylly toimii kukkatelineenä. Parvekkeen oven taakse (avautuu parvekkeelle päin) jää huonosti hyödynnettävä tila, joten sinne sain sujautettua sisustustikkaat. Kavereita varten täytyy saada vielä pari istumapaikkaa lisää, joten etsinnässä olisivat vielä pienet retkijakkarat, sellaiset kasaan taitettavat ja helposti piilotettavat. Parvekkeen lattialle mietin erilaisia vaihtoehtoja, mm. ritilälaattoja, mutta päädyin helppoon mattoon, joka on juuri passelin kokoinen tuohon tilaan (160x230).

Joitain nollakelejä kestäviä kukkasiakin tuli jo hankittua pääsiäisenajan narsissien tilalle: kaksi valkoista orvokkiamppelia, kaksi valkoista muurikelloa ja muratti. Valkoista sen olla pitää, myös parvekkeella. Parveke suuntaa etelään, joten kesähelteillä parvekkeella viljely on luultavasti aika mahdotonta. Olen kuitenkin kuullut, että perinteinen mummon pelargonia voisi selvitä kuumuudesta (jos muistaa kastella), samoin erilaiset mehikasvit. Eihän siinä sitten auta kuin kokeilla ja tarvittaessa pitää kukkien hautajaisia pitkin kesää. 

Tämä näky parvekkeella on vasta alkusoittoa sille, millaiseksi haluaisin parvekkeen laittaa. Kevään edetessä ilme tulee taatusti muuttumaan vielä kutsuvammaksi ja rehevämmäksi (ennen kuin kaikki kasvit kuolee...). Kuumuutta ja suoraa auringon porotusta vastaan olen ajatellut taistella sälekaihtimien avulla. Olenkin jo jättänyt tarjouspyyntöjä muutamille firmoille, toivottavasti saan hyvän diilin ja kaihtimien avulla pientä helpotusta kesähelteille niin kasveille kuin itsellenikin.

Mukavaa viikonlopun jatkoa, toivotaan lämpimämpiä kevätpäiviä!

*AnuElina

(tuolit: Plantagen, pöytä, hylly, matto: Ikea)

My IBA-look

Taas alkaa olla se aika vuodesta, kun aletaan miettiä "mitä ihmettä laittaisin päälleni?" Kyllä, Indiedays Blog Awards-tapahtuma lähestyy, siksi asia on jälleen ajankohtainen. Näitä kemuja en jätä väliin kuin korkeintaan kuolemansairaana, sillä minusta on ihan mielettömän kiva nähdä blogisiskoja pari kertaa vuodessa! Neljättä kertaa olen siis jo osallistumassa ja innolla odotan niin päivä- kuin iltatapahtumaa ja huippunaisten tapaamista. Asukoodinahan on joka vuosi, niin syksyllä kuin keväällä sama: "Inspiration". Kovin inspiroivaa en ole päälleni koskaan laittanut, jätetään se nuorten muotibloggaajien toteutettavaksi. Kaivelin tähän postaukseen kuvat aiemmista juhlalookeistani.

SYKSY 2013

Syksyllä 2013 osallistuin juhliin ensimmäistä kertaa. Valitsin asukseni mustan pitsimekon ja bling-bling korut. Hiukseni olivat tuolloin vielä aika pitkät ja lisäksi käytössä oli kotona kiinnitettävät klipsipidennykset. Niistä sai käärittyä muhkean ja huolettoman nutturan niskaan. 

Päivätapahtumassa avecinani oli Petra, joka kirjoitti blogia Kotoisasti kaksiossa (ei taida kirjoitta enää...). Petran kanssa poseerasimme kameralle myös iltajuhlassa, melkein samanlaisissa mekoissa! Iltajuhlan avecina minulla oli ystäväni M, johon tutustuin jo vuosia sitten kun aloitimme ammattiopinnot yhtäaikaa ja olimme kämppiksiä. Näissä ensimmäisissä juhlissa olo oli kuin Liisalla Ihmemaassa, kun en vielä oikein tuntenut ketään. Mutta nopeasti tutustuin mm. Jonnaan, joka kirjoittaa blogia Lady mustavalkoinen.

KEVÄT 2014

Keväällä 2014 olo juhlien suhteen oli jo varmempi, sillä olin jo tutustunut muutamaan bloggaajaan ja tiesin mitä tuleman pitää. Varmuus taisi näkyä myös asussa, koska puheuduin ensimmäistä kertaa (teko)nahkahameeseen! Kevään lookissa oli vähän rokahtava rohkeutta koruja myöten. Tukkakin oli lyhentynyt puolessa vuodessa radikaalisti ja pidennykset heitetty nurkkaan. Mielestäni varsin onnistunut asuvalinta!

Avecina iltajuhlassa minulla oli rakas kälyni L, joka on muuten tulossa ensi viikollakin juhlimaan kanssani. Viime kevän juhlissa tutustuin tosi moneen suosikkibloggaajani ja silloin alkoi tuntua, että olemme yhtä pientä sisustusbloggaajaperhettä. Näiden tapaamisten merkitys nousi potenssiin tuhat!

SYKSY 2014

Tuoreimmat Blog Awardsit järjestettiin viime syksynä. Loppusyksy on "esi-pikkujoulujen" aikaa, joten pikkumusta oli varma valinta asuksi. Tämä mekko oli edullinen löytö alerekistä ja istui päälle kuin hanska. Musta joustava mekko, jossa oli pieniä tekonahkasomisteita mm. kyljissä. Korut jatkoivat samaa tuttua linjaa (kaulassa sama koru kuin edellisissä juhlissa). Ja katsokaa tuota tukkaa, TAAS se on lyhentynyt! Viime syksynä tempaisin tukan lyhyemmäksi ikinä ja olen ollut supertyytyväinen tähän lookiin. 

Juhlissa minulla oli mukana hyvä ystäväni K, jonka rinnalla näytän ihan jättiläiseltä! Meillä oli huisin hauska ilta juhlien, herkuista nauttien ja erityisesti blogisiskojen kanssa jutustellen. Heti juhlien jälkeen alkaa jo odottaa seuraavia juhlia, että päsee jatkamaan ihanien naisten kanssa siitä mihin edellisissä juhlissa jäätiin.

KEVÄT 2015

No mutta, mitäs tänä keväänä laitetaan päälle? Tyylillisesti jatkan varmasti samaa omaa linjaa eli hieman rokahtavaa ja rouheaa on luvassa. Kokomustassa tuskin juhlin, sillä kevään asu saisi olla raikkaampi. Asua olen jo vähän suunnitellut, mutta lopullista ratkaisua en ole vielä tehnyt. Saa nähdä vilautanko sitä vielä täällä blogin puolella ennen ensi viikon lauantaita...

Kenet teistä tapaan tämän kevään päivätapahtumassa/iltajuhlassa? Lähtekäähän ihanaiset suurella joukolla juhlimaan, mulla on jo niin ikävä teitä!

*AnuElina

Ps. Kerrohan mikä näistä lookeista on sinun suosikkisi!

P.p.s. Lupa kuvien julkaisuun on saatu aveceilta aikoinaan kunkin juhlan yhteydessä (kuvat julkaistu jo aiemminkin täällä blogissa). Kiitos kavereille!

RUN - kestävyyttä ja nopeutta etsimässä

Nyt otetaan iso harppaus sivuraiteelle. Postauksen aihe on nimittäin kaikkea muuta kuin sisustamista, kokkailua tai matkailua. Nyt puhutaan liikunnasta! Jotkut varmaan muistavat, että kirjoitin aiemmin myös toista blogia, sellaista sporttiblogin tynkää. Se ei kuitenkaan koskaan tavoittanut suurta lukijakuntaa ja kahden blogin yläpitäminen vei hurjasti aikaa, joten nyt sujautan satunnaisesti näitä sporttijuttuja tänne sisustus- ym. juttujen sekaan.

Kyllähän te tiedätte, että harrastan salia aktiivisesti ja juoksentelemassakin käyn. Mutta nyt on aihetta ottaa asia paremmin esille, sillä nyt homma meni tavoitteellisemmaksi. Tänään aloitan nimittäin kymmenen viikon nettivalmennuksen. Osallistun Fit Farmin uuteen RUN-nettivalmennukseen, jossa tavoitteena on juoksukunnon parantaminen. Edessä on kymmenen viikkoa tiukkaa ja tavoitteellista puurtamista niin lenkkipoluilla kuin salillakin. Salitreenit ja kotijumpat on tehty juoksuharrastusta tukeviksi, pääpaino siis ymmärrettävästi jaloissa ja keskivartalossa. Lisäksi noudatan kurinalaista ruokavaliota, jonka avulla painonkin pitäisi pudota muutaman kilon verran juhannukseen mennessä.

Oma tavoitteeni on saada kymmenessä viikossa lisää vauhtia ja kestävyyttä juoksemiseen. Tällä hetkellä jaksan vetää noin seitsemän kilometrin lenkin ilman kävelytaukoja ja vauhti on suhteellisen hidas. Haluaisin pystyä juoksemaan kympin kevyesti ja pitempiäkin lenkkejä silloin tällöin. Toivoisin, että valmennuksen avulla saisin juoksuun vauhtia, että kymppi hoituisi alle tunnissa. Toki toivon, että painoakin saisin pois 4-5 kiloa, ne sitkeät talven aikana kertyneet löysät vyötäröltä. Liian tiukkapipoisesti en aio valmennusta ottaa, sillä elämässä on muutakin. Kymmeneen viikkoon mahtuu mm. IBA-kemut, vappu ja viikon mittainen lomamatkakin. Silloin nautin hyvällä omallatunnolla hyvästä ruuasta ja juomasta ja lomalla liikuntapuolikin jää tauolle. Mutta se perusarki, jota elämä pääasiassa on, tulee olemaan ohjeiden mukaista ja säntillistä.

Ajattelin raportoida valmennuksen etenemisestä täällä blogissa kerran viikossa, vaikka näin maanantaisin. Tarkkoja tietoja ohjelmasta en voi täällä kertoa, Fit Farm kieltää sen. Mutta omia kokemuksia, juoksuaikoja ja painon muutoksia tulen täällä kertomaan. Jännityksellä odotan milaisen muutoksen tämä valmennus tuo tullessaan! Jos innostuit asiasta, niin liity ihmeessä mukaan valmennukseen! 

Aurinkoista ja reipasta viikon alkua!

*AnuElina 

Kun matto meni vaihtoon ja muita päivän olennaisia

Aurinkoista perjantaihuomenta!

Siellä varmaan moni jo hihkuu, kun on vapaa viikonloppu edessä. No, minä olen pari vapaata lusinut, joten illalla kutsuu taas arki ja (t)yöt. Sitä ennen on kuitenkin monta aurinkoista ja valoisaa tuntia edessä ja puuhaa joka tunnille. Jos käy niin, että hommat loppuu niin sitten voin vaikka ottaa aurinkoa parvekkeella. :)

Eilen illalla taioin olohuoneeseen raikkaamman ilmeen. Olin jo jonkin aika ajatellut, että talvinen valkoinen nukkamatto saisi häipyä varastoon ja tilalle pitäisi saada raikasta ja keväistä. Mattokaupalle ei tarvinnut lähteä, koska varastosta löytyi matto, joka täyttää vaatimukseni keväisemmästä ilmeestä. Tämä leveäraitainen mustavalkoinen matto on viimeksi nähty vanhan kotini olohuoneessa. Onneksi en myynyt sitä viime kesänä muuttokirppiksen yhteydessä, sillä sehän sopii tännekin ihan loistavasti! Luulenpa, että kevät ja kesä mennään aika pitkälti tällä lookilla, mikä nyt on olohuoneessa. Ei ole tarvetta ostaa uutta ja tykkään juuri tästä. 

Vaikka olohuone jää tänä keväänä vähemmälle sisustamisen suhteen, niin parvekkeella alkaa kohta tapahtua. Tänään taidankin käydä jo kiikaroimassa lähiliikkeissä, jos löytäisin parvekkeelle maton ja jotain valaistusta. Tälle päivälle olen suunnitellut myös mullanvaihtoa kukille. Ehkä jotain parvekekukkiakin voisi hankkia kauppareissulla. Samalla odottelen, että sähkömies ilmoittelisi pääseekö tänään asentamaan uuden kiukaan saunaan. Kävi nimittäin niin, että kiuas oli sökönä jo asunnon ostaessani (tästä ei kerrottu). Monet kerrat syksyllä ihmettelin, kun saunan lämmittäminen +60 asteeseen kesti 1,5 tuntia. Saunomiset piti sitten unohtaa kovan sähkölaskun pelossa. Viimein maaliskuussa sain aikaiseksi ostaa uuden kiukaan ja nyt se vaan odottelee asennusta (olen HIDAS tällaisten asioiden hoitamisessa). Ehkä pääsen jo viikonloppuna saunomaan?! Mutta nyt jorinat seis, mä lähden vetäisemään selkä-vatsa-jalkatreenit salille!

Aurinkoista kevätperjantaita sulle!

*AnuElina

Istanbulin kevät

Noin viikko sitten palasin harmaaseen kotimaahan keväisestä ja (pääosin) aurinkoisesta Istanbulista. Reissu oli pieni ex-tempore kevennys arkiseen aherrukseen. Varasimme ystäväni kanssa matkan Apollomatkoilta, joten sain vihdoin käytettyä viime kesänä voittamani lahjakortin (voitin Vermanin blogiyhteistyökampanjassa klik ja klik). Neljä päivää, viisi yötä, juuri sopivan pituinen irtiotto arjesta. Ja hyvä muistutus siitä, että kyllä se kevät tulee Suomeenkin, vaikka  nyt vähän  takkuileekin!

Istanbul oli meille molemmille uusi tuttavuus. Turkissa toki olimme käyneet aiemminkin, mutta ainoastaan aurinkorannoilla. Ja Istanbulin nähtyäni voin omasta puolestani sanoa, että jos on käynyt vain turistien kansoittamilla rannoilla, ei ole nähnyt Turkkia ollenkaan. Istanbul yllätti meidät molemmat positiivisesti (tosin olimme kuuleet ennakkoonkin vain positiivista palautetta) olemalla hieman erilainen suurkaupunki moskeijoineen ja minareeteista kaikuvine rukouskutsuineen. Eksotiikkaa Euroopan ja Aasian rajalla! Yritänpä nyt kertoa mahdollisimman lyhyesti ja kattavasti reissumme kohokohdista.

Istanbulin "pakolliset" nähtävyydet tuli koluttua parin ensimmäisen päivän aikana. Aloitimme kierroksen Sinisestä Moskeijasta (The Blue Mosque, Sultanahmet Camii). Suuri ja todella näyttävä moskeija sijaitsee vanhassa Sultanahmetin kaupunginosassa (missä muutkin tärkeimmät nähtävyydet). Moskeijaan oli pitkä jono, mutta se veti hyvin. Ja mikäpä jonottaessa auringonpaisteessa! Moskeijaan pääsee ilmaiseksi niinkuin kirkkoihin yleensäkin. Moskeijassa naisten täytyy verhoutua pään peittävään huiviin ja kaikki ottavat kengät jalasta. Moskeija on upea niin ulkoa kuin sisältä, kuvat kertoo kaiken!

Samana päiänä kävmme myös Hagia Sofiassa, joka sijaitsee Sinistä Moskeijaa  vastapäätä. Hagia Sofia rakennettiin alunperin kristilliseksi kirkoksi vuonna 537, mutta muutettiin myöhemmin moskeijaksi. Vuodesta 1934 Hagia Sofia on toiminut museona. Tämäkin rakennus on huikean kaunis ulkoa ja sisältä. Koska kyseessä on museoksi muutettu kirkko, sisäänpääsystä peritään 30 liiran suuruinen pääsymaksu (n. 12e).

Reissumme toisena päivänä lähdimme tutkimaan kuuluisaa Topkapin palatsia, joka löytyy Hagia Sofian takaa. Palatsi toimi Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana v. 1465-1853. Museoksi se muutettiin  vuonna 1924. Palatsialue on valtava ja sen koluamiseen saa käytettyä helposti useamman tunnin. Peruslipun (30 liiraa/ 12e) lisäksi kannattaa ehdottomasti ostaa lippu haaremiin (15 liiraa, 6e). Haaremi oli mielestäni palatsikompleksin näyttävin ja mielenkiintoisin osa: Upeita maalattuja laattaseiniä, maalauksia, mosaiikkia, komeita ikkunoita ja ovia (kaikki kuvat haaremista).

Pakollisten nähtävyyksien lisäksi kuljimme pitkin kaupungin katuja ja ihailimme kauniita asioita, jotka tulivat vastaan. Topkapin palatsin vieressä on suuri ja kaunis puisto, Gülhane Park, jonka keväisiä kukkaistutuksia ihailimme ja nautimme auringosta.

Miljoonakaupunki (yli 14 miljoonaa asukasta) näyttää huikealta ja valtavan suurelta niin maanrajasta kuin lintuperspektiivistä katsottuna. Kipusimme Galata-torniin katselemaan aamuauringossa kylpevää kaupunkia.

Ei reissua ilman shoppailua...tai ainakaan ilman shoppailumahdollisuuksia! Istanbulin suuri ja ikivanha Grand Bazaar sijaitsee myöskin turistien suosimassa Sultanahmetin kaupunginosassa. Valtava basaari on täynnä pikkuputiikkeja. Täältä löytyy vaatteita, astioita, mattoja, nahkaa, kultaa, aitoa ja feikkiä. Suuren basaarin lähellä on myös maustebasaari, joka huumaa tuoksuillaan ja kauniin värisillä mauste- ja teekasoilla.

Mukavaa kaupunkitunnelmaa oli kiva haistella ihan vain katuja kulkemalla ja katselemalla ilman sen tarkempaa päämäärää. Moskeijoita tulee vastaan melkein joka nurkan takaa ja tunnelmaan pääsee viimeistään sitten kun rukouskutsu kajahtaa minareetista. Mummot ruokkivat puluja ja myyvät siemeniä myös ohikulkijoille. Jostain se leipä on tienattava! Kissat paistattelevat päivää moskeijan portailla ja aidanpielessä. Partasuiset sedät tekevät turistin päivästä paremman puristamalla tuoremehua raikkaista sitruksista ja granaattiomenoista. Rinkelimyyjiä (turkkilainen prezel) kärryineen tulee vastaan aina kun rinkelinälkä iskee (maksaa 1 liiran, 0,40e). 

Istanbulissa vieraillessa ei voi olla joutumatta pitkälle ja leveälle kävelykadulle. Istiklal Caddesi on täynnä kauppoja ja ravintoloita, niin kansainvälisiä kuin paikallisia. Täältä löytyy mm. H&M, Zara ja McDonalds, ihan niinkuin missä tahansa isossa kaupungissa. Autoja ei tällä kadulla näy, mutta punainen vanha ratikka liikennöi katua edestakaisin. Mainio näky! Sivukujilla on paljon ravintoloita, kahviloita ja baareja. Istanbulin vilkkain  yöelämä taitaa sijoittua näille alueille. Me villeimmät biletysajat ohittaneet naiset kävimme baarikadulla nauttimassa vain yhdet lasilliset ja sitten alkoi silmät luppaamaan ja hotellin valkoiset lakanat vetivät puoleensa.

Yksi reissumme kohokohdista oli käynti turkkilaisessa kylpylässä, hamamissa. Minulle kerta oli ensimmäinen, ystävälläni oli jo vähän hajua asiasta. Istanbulissa on useita isoja ja pieniä hamameja, me valitsimme yhden kaupungin vanhimmista ja suurimmista: Cemberlitas Hamamin. Tämä menneiden aikojen tunnelmaa huokuva hamam on rakennettu v. 1584. Kokemus on hintava (kylpylä+ 30min hieronta 54e), mutta mielestäni jokaisen euron väärti. Ensin pukeuduttiin talon tarjoamiin (uusiin) pikkarehin ja kietouduttiin ohueen liinaan. Hamamin suuren kupolin alle päästyämme levitimme liinat suurelle lämpimälle kivelle muiden naisten viereen ja rentouduimme. Pian tomera turkkilaismamma "komensi" kiven reunalle vaahtopesua ja kuorintaa varten. Käsittelyä kesti vartin verran ja se tuntui ihanalta. Sitten mamma pesi tukan ja patisti hierontaan. Puolen tunnin pikainen kokovartalohieronta teki hyvää katujen tallaamisesta väsyneelle kropalle. Hieronnasta öljyisinä palasimme vielä lämmittelemään kylpylän puolelle. Vaikka hamam on karu ja kolkko, niin tunnelma oli mahtava. Ihan kuin olisin siirtynyt ajassa taaksepäin satoja vuosia. Siellä 1500-luvulla rakennetulla kivellä istuessani ja lämmintä vettä päälleni kauhoessa tuntui, että puhdistun ulkokuoren lisäksi myös sisältä. Loppupäivän olikin sitten niin pehmoinen olo kaikin puolin! Ihana kokemus! Kuvia hamamista ei sattuneesta syystä ole (liikaa alastomia naisia ja kuvaamiskielto!).

Hups, ei tästä niin lyhyt matkakertomus tullutkaan. Toivottavasti jaksoit loppuun asti! Seuraavaan matkaan on aikaa vain reilu kuukausi, yksi suuri unelmani toteutuu vihdoin. Kohteen paljastan ensi kuussa!

Mukavaa pääsiäisen jälkeistä arkea!

*AnuElina

Ps. Lisää Istanbul-vinkkejä voin antaa kommenttiboksissa joten kysy rohkeasti!

Niin ja se sää! Kevät oli tullut Istanbuliin. Päivisin lämpömittari kipusi +15 asteen tuntumaan ja aurinko paistoi. Aamut ja illat olivat viileitä, kevättakissa jopa kylmiä (alle +10).