perjantai 25. maaliskuuta 2016

Pääsiäinen








Pitkäperjantaihuomenet!

Minun pääsiäinen starttaa nyt: Töiden merkeissä niinkuin usein ennenkin. Töiden lisäksi pääsiäiseni koostuu mustavalkoisista koristemunista, niistä vanhoista DIY-munista ja uusista keraamisista. Helmililjoista ja ruukkunarsisseista. Mämmistä ja rahkapiirakasta. Salitreeneistä ja juoksulenkeistä. Siinäpä se. Pidemmitä puheitta:


 I H A N A A   P Ä Ä S I Ä I S T Ä !


*Anu



sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Palmusunnuntai








Kevät otti vähän takapakia, kun perjantaiaamuna herättiin täällä etelässä lumivalkoiseen maisemaan. No, onhan maaliskuu vielä kevättalvea, joten sallittakoon pieni peruutus. Kevät tuntuu ja näkyy kuitenkin lisääntyneenä valona, positiivisempina ajatuksina ja vireyden lisääntymisenä. Kevät näkyy lisääntyvästi myös täällä kotona. Kevätkukista ja parvekkeen laitosta olen jo alkanut haaveilemaan. Pikku pakkanen estää sen vielä, mutta onneksi kevätkukista voi nauttia sisälläkin. 

Palmusunnuntai on merkki pääsiäisen lähestymisestä. Sen kunniaksi laitoin jo pientä pääsiäiskoristelua kotiin. Ruukkunarsissi keraamisten munien kera tuo juuri sopivasti keväistä pääsiäistunnelmaa. Näiden lisäksi rairuohot on kylvetty ja huomasinkin eilen, että ruoho on alkanut itää. Ehkä ensi viikolla vihertää! Näiden lisäksi aion hakea pajunoksia ja siinäpä se sitten onkin. Less is more.

Seuraavaksi ohjelmassa olisi piiiitkä (70min) juoksulenkki. Arkeani ja elämääni rytmittää nyt ahkera juokseminen, sillä puolimaratontreenit on aloitettu! Odottelen hetken että aamupuuro laskeutuu ja sitten lenkkarit jalkaan. Voi kun aurinko tulisi esiin pilvien takaa... Toivottavasti mahdolliset virpojat käyvät ovellani lenkin aikana, sillä minulla ei ole munan munaa palkaksi annettavaksi. 

Iloista palmusunnuntaita!

*Anu



tiistai 15. maaliskuuta 2016

Lumihangesta hiekkarannalle










Pyörähdin viime viikonloppuna pitkästä aikaa pikaisella reissulla Ikeassa. Ostoslistalla oli pitkään himoitsemani Lohals-juuttimatto. Nyt matto on olohuoneen lattialla ja tykkään. Talvisen valkoinen ja muhkea karvalankamatto sai väistyä tämän keväisemmän version tieltä. Talvi on hiipinyt jo niin kevään kynnykselle, että olikin jo aika siirtyä lumihangesta hiekkarannalle. 

Matto sopii hyvin valkoisiin kalusteisiin, mutta riitelee ainakin minun silmisäni tuon tumman lattian kanssa. Matolla on kokoa 160x230cm, mutta eipä olisi haitanut, vaikka olisi ollut se suurempi saatavilla ollut koko 200x300cm. No, aina ei saa täydellistä. Kevät on kaikesta huolimatta valtaamassa kodin nurkkia. 

Keväisiä puuhia on työn alla muutenkin. Rairuohot odottavat kylvämistä (joko pitäisi?), että olisivat täydessa mitassaan pääsiäiseksi. Parvekkeen siivoaminen ja kevätkukkien ostaminenkin ovat olleet jo mielessä. Kodin kaappeja ja nurkkia on koluttu urakalla ja karsittu turhaa ja ylimääräistä. Saunanlauteet toimivatkin tällä hetkellä kirppisvarastona. Kukahan jaksaisi kuvata tavarat ja laittaa nettiin myyntiin? Ja osa pitäisi kuskata suoraan SPR:n konttiin. Puuhaa siis riittää, kunhan jostain löytyisi energiaa ja vaadittavaa inspiraatiota. 

Nyt taidan lösähtää sohvalle ja katsoa hömppää koko illan. Tänään on ansaittu lepoilta liikunnasta ja kotihommista. Palataan!!


*Anu


lauantai 5. maaliskuuta 2016

Kesä talven keskellä



























Sää on ollut taas muutaman päivän ajan harmaa ja ankea. Koska auringonpaiste ei ole jokapäiväistä herkkua, täytyy kehitellä korvaavia mielen piristäjiä. Yksi sellainen on Helsingin keskustan tuntumasta löytyvä Talvipuutarha. Ihanan vehreä ja trooppisen lämmin keidas, missä voi nauttia hetken luonnon rauhasta ja rauhoittavasta vihreydestä. Siellä voit istahtaa puistonpenkille ihmettelemään tai nauttia vaikka puutarhapiknikistä. Kyllä, keskellä talvea! 

Puutarha on jaettu kolmeen osaan. Keskellä on runsas viidakkomainen alue runsaine kasvillisuuksineen, palmuhuoneeksikin kutsuttu. Oikealle puolelle jää kaktushuone, jossa viihtyvät kaktuksien lisäksi mehkasvit ja orkideat. Vasemmalla puolella on avarampi tila kasveineen, täällä on runsaasti pöytäryhmiä vaikkapa piknikin viettoon, lukemiseen tai vaikka maalaamiseen (niinkuin eräs tyttö tänään teki).

Tämä oli vasta toinen vierailuni Talvipuutarhassa (joka on nimestään huolimatta auki ympäri vuoden), mutta ei taatusti viimeinen. Seuraavalla kerralla täällä voisi nauttia piknik-eväitä hyvässä seurassa.  Voin lämpimästi suositella paikkaa sinulle, jos viihdyt luonnon keskellä ja kaipaat hetkeksi pakopaikkaa kaupungin vilskeestä. Ja sisään pääsee vieläpä ihan ilmaiseksi! Lisätietoa puutarhasta löydät täältä.

                                                                                      
Viikko on vierähtänyt vauhdilla ystäviä tavatessa, urheillessa ja töissä huhkiessa. Tämän viikon vapaat on nyt lusittu ja huomenna painetaankin duunia taas oikein olan takaa rahankiilto silmissä. Kyllä siitä 15 tunnin tuplavuorosta taas selvitään, tunti kerrallaan! 

Mukavaa viikonlopun jatkoa!

*Anu


perjantai 4. maaliskuuta 2016

Parhaita hetkiä









Ystävänpäivä meni jo, mutta tällä viikolla minulla on ollut päällimmäisenä ajatuksena ystävyys. Syy tähän löytyy siitä, että viikon sisällä olen tavannut ystäviä niin lapsuudesta, opiskeluvuosilta kuin tältä vuosituhanneltakin. Ihania ihmisiä elämän varrelta, suosikki-ihmisiä. Kohtaamisia, jotka ovat arjen parhaita hetkiä. Ystävänpäivä on joka päivä.

Pisimpään kestänyt ystävyys on noin 35 vuoden takaa. Se on pysynyt tärkeänä ja arvokkaana kaikki nämä vuodet, se ei ole katkennut, vaikka olemme välillä eläneet maailman vastakkaisilla laidoilla. Viime sunnuntaina yhdessä nautittu kuuma kaakao maistui yhtä makoisalta kuin 80-luvulla pikkutyttöinä. Minä ja M, Friends Forever!

Tiistaina sain iltapalavieraaksi ystävän, jonka tunnen 20 vuoden takaa, kun etsimme elämälle suuntaa lukion jälkeen. Muutaman kuukauden kestänyt opiskeluaika niittasi meidät yhteen. Ystävyys on kestänyt, vaikka elämämme ovat kulkeneet eri polkuja ja olemme tavanneet harvakseltaan, ehkä kerran, korkeintaan kaksi vuodessa. Juttu jatkuu aina siitä mihin viimeksi jäätiin. Joistain ihmisistä tulee jollain ihmeellisellä tavalla supertärkeitä ja rakkaita. En osaa edes selittää... R on yksi niistä.

Eilen vietin mukavan illan "kolmen tähden illallisen" merkeissä kahden vähän tuoreemman (tunnettu alle 10 vuotta) ystäväni kanssa. Meillä on pienenpieni ruokapiiri; kokoonnumme kerran vuodessa jokaisen kotona ja illan emäntä kokkaa illallisen alkupalasta jälkiruokaan. Eilen oli minun vuoroni. Herkuttelimme fetasalaatilla, kesäkurpitsamoussakalla ja trooppisella pannacotalla. Ruokailun lomassa vaihdoimme kuulumiset, pohdimme elämän kiemuroita, rakkausasioita (ja niiden puutetta) ja tulevia reissuja. Ihania naisia. Kiitos E ja P!

Eikä tässä vielä kaikki. Huomenna on luvassa mukava iltapäivä yhden suosikki-ihmisen kanssa. Kyllä mua on nyt hemmoteltu. Minulla on ihania ihmisiä ympärillä!

*Anu


Ps. Postauksen kuvituksena aivan ihana valkoinen ruusu-tulppaanikimppu, jonka ystäväni R toi minun kevätkotia piristämään.