Turkki lämmittää kesälläkin

Vielä yksi, jaksatteko? Kyseessä olisi nimittäin tämän kuluneen kesän (ja tämän vuoden) viimeinen reissupostaus. Ja megamuhkea sellainen mitä kuvien määrään tulee. Tiedän, että reissupostaukset eivät ole niitä suosituimpia, mutta siitä huolimatta haluan jakaa parhaat palat kesälomamatkastani teidän kanssa täällä blogissa. 

Kesäloma minulla oli elokuussa, kokonaiset kolme viikkoa (liian vähän). Lomasta kaksi viikkoa olin rentoutumassa ja lämmittelemässä vanhenevia luitani Bodrumissa Turkissa. Paikka on minun mittapuulla sitä "turkkilaista perusturistimössöä", ihan sama oletko Alanyassa, Marmariksessa vai Bodrumissa (saat olla eri mieltä). En lähtenyt hakemaan mahtavia kulttuurielämyksiä, kulinaristisia nautintoja tai upeita hiekkarantoja. Toivomuslistallani oli aurinko, lämpö ja rentoutuminen. Ja sitä sain. Aurinko paistoi pilvettömältä taivaalta ja mittari huiteli lähellä neljääkymppiä. Tarkenin. 

Lomani ensimmäisen viikon vietin pikkuruisessa Torban kylässä, hotellini oli Sina Beach. Oikein mukava aikuisille tarkoitettu (K16) hotelli, siisti ja kaunis paikka. Varsinaista rantaa ei hotellin kohdalla ollut vaan rantaan oli rakennettu kiva suuri auringonottolaituri, jolta pääsi suoraan pulahtamaan lämpimään mereen. Kylä oli todella pikkiriikkinen, vain muutama ravintola ja pari pikku supermarkettia. Toiseksi viikoksi siiryin Bitezin kylään, joka oli hieman vilkkaampi. Siellä majoitun Okaliptus-hotelliin. Tässä hotellissa matkan hintaan kuuluu puolihoito, joten eipä minun tarvinnut hotellilta juuri poistua ruokaa etsimään. Hotellialue olikin oikein kaunis rantabulevardeineen ja piha-alueineen. Ihana tyynymeri aivan rannalla, voi pojat, että oli mukava lekotella välillä varjossa lounasta tai drinkkiä nautiskellen!

Loma meni pääasiassa rannalla maatessa ja kirjoja lukiessa. Jonkin verran tuli myös urheiltua, täytyihän herkuttelulle ja makaamiselle olla jotain vastapainoakin. Tein myös päiväretken Kosin saarelle Kreikkaan kahden suomalaistytön kanssa sekä yhden päivän veneretken Bodrumin vesillä. Bodrumin keskustassa kävin muutaman kerran ihailemassa kaunista auringonlaskua, koluamassa basaareja ja syömässä illallista. Toki kävin kiertelemässä myös Bodrumin linnassa, mistä oli kauniit maisemat niin Bodrumin keskustaan kuin merelle päin.

Sitten se kuvatulva, olkaa hyvä! Kuvat ovat sikinsokin, välillä ollaan Kosilla ja sitten taas Bodrumissa, välillä Torbassa ja sitten Bitezissä. Voilà!

Kiva jos jaksoit rullailla tänne asti. Kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa, siksi panostus nyt kuviin. Jos haluat kuulla enemmän Bodrumista tai vaikka noista hotelleista, annan mielelläni lisäinfoa kommenttiboxin puolella.  Nyt on ulkomaanmatkat tehty tälle vuodelle, joten blogini matkaosio hiljenee muutamaksi kuukaudeksi. No, ehkä jotain tulee kerrottua Tukholmasta, siellä kun tulee varmasti käytyä vielä tämän vuoden puolella. Toivottavasti olet viihtynyt näillä nojatuolimatkoilla!

Iloa alkaneeseen viikkoon! Ja muistakaan haaveilla unelmalomista!

*Anu

Istanbulin kevät

Noin viikko sitten palasin harmaaseen kotimaahan keväisestä ja (pääosin) aurinkoisesta Istanbulista. Reissu oli pieni ex-tempore kevennys arkiseen aherrukseen. Varasimme ystäväni kanssa matkan Apollomatkoilta, joten sain vihdoin käytettyä viime kesänä voittamani lahjakortin (voitin Vermanin blogiyhteistyökampanjassa klik ja klik). Neljä päivää, viisi yötä, juuri sopivan pituinen irtiotto arjesta. Ja hyvä muistutus siitä, että kyllä se kevät tulee Suomeenkin, vaikka  nyt vähän  takkuileekin!

Istanbul oli meille molemmille uusi tuttavuus. Turkissa toki olimme käyneet aiemminkin, mutta ainoastaan aurinkorannoilla. Ja Istanbulin nähtyäni voin omasta puolestani sanoa, että jos on käynyt vain turistien kansoittamilla rannoilla, ei ole nähnyt Turkkia ollenkaan. Istanbul yllätti meidät molemmat positiivisesti (tosin olimme kuuleet ennakkoonkin vain positiivista palautetta) olemalla hieman erilainen suurkaupunki moskeijoineen ja minareeteista kaikuvine rukouskutsuineen. Eksotiikkaa Euroopan ja Aasian rajalla! Yritänpä nyt kertoa mahdollisimman lyhyesti ja kattavasti reissumme kohokohdista.

Istanbulin "pakolliset" nähtävyydet tuli koluttua parin ensimmäisen päivän aikana. Aloitimme kierroksen Sinisestä Moskeijasta (The Blue Mosque, Sultanahmet Camii). Suuri ja todella näyttävä moskeija sijaitsee vanhassa Sultanahmetin kaupunginosassa (missä muutkin tärkeimmät nähtävyydet). Moskeijaan oli pitkä jono, mutta se veti hyvin. Ja mikäpä jonottaessa auringonpaisteessa! Moskeijaan pääsee ilmaiseksi niinkuin kirkkoihin yleensäkin. Moskeijassa naisten täytyy verhoutua pään peittävään huiviin ja kaikki ottavat kengät jalasta. Moskeija on upea niin ulkoa kuin sisältä, kuvat kertoo kaiken!

Samana päiänä kävmme myös Hagia Sofiassa, joka sijaitsee Sinistä Moskeijaa  vastapäätä. Hagia Sofia rakennettiin alunperin kristilliseksi kirkoksi vuonna 537, mutta muutettiin myöhemmin moskeijaksi. Vuodesta 1934 Hagia Sofia on toiminut museona. Tämäkin rakennus on huikean kaunis ulkoa ja sisältä. Koska kyseessä on museoksi muutettu kirkko, sisäänpääsystä peritään 30 liiran suuruinen pääsymaksu (n. 12e).

Reissumme toisena päivänä lähdimme tutkimaan kuuluisaa Topkapin palatsia, joka löytyy Hagia Sofian takaa. Palatsi toimi Ottomaanien valtakunnan hallintopaikkana v. 1465-1853. Museoksi se muutettiin  vuonna 1924. Palatsialue on valtava ja sen koluamiseen saa käytettyä helposti useamman tunnin. Peruslipun (30 liiraa/ 12e) lisäksi kannattaa ehdottomasti ostaa lippu haaremiin (15 liiraa, 6e). Haaremi oli mielestäni palatsikompleksin näyttävin ja mielenkiintoisin osa: Upeita maalattuja laattaseiniä, maalauksia, mosaiikkia, komeita ikkunoita ja ovia (kaikki kuvat haaremista).

Pakollisten nähtävyyksien lisäksi kuljimme pitkin kaupungin katuja ja ihailimme kauniita asioita, jotka tulivat vastaan. Topkapin palatsin vieressä on suuri ja kaunis puisto, Gülhane Park, jonka keväisiä kukkaistutuksia ihailimme ja nautimme auringosta.

Miljoonakaupunki (yli 14 miljoonaa asukasta) näyttää huikealta ja valtavan suurelta niin maanrajasta kuin lintuperspektiivistä katsottuna. Kipusimme Galata-torniin katselemaan aamuauringossa kylpevää kaupunkia.

Ei reissua ilman shoppailua...tai ainakaan ilman shoppailumahdollisuuksia! Istanbulin suuri ja ikivanha Grand Bazaar sijaitsee myöskin turistien suosimassa Sultanahmetin kaupunginosassa. Valtava basaari on täynnä pikkuputiikkeja. Täältä löytyy vaatteita, astioita, mattoja, nahkaa, kultaa, aitoa ja feikkiä. Suuren basaarin lähellä on myös maustebasaari, joka huumaa tuoksuillaan ja kauniin värisillä mauste- ja teekasoilla.

Mukavaa kaupunkitunnelmaa oli kiva haistella ihan vain katuja kulkemalla ja katselemalla ilman sen tarkempaa päämäärää. Moskeijoita tulee vastaan melkein joka nurkan takaa ja tunnelmaan pääsee viimeistään sitten kun rukouskutsu kajahtaa minareetista. Mummot ruokkivat puluja ja myyvät siemeniä myös ohikulkijoille. Jostain se leipä on tienattava! Kissat paistattelevat päivää moskeijan portailla ja aidanpielessä. Partasuiset sedät tekevät turistin päivästä paremman puristamalla tuoremehua raikkaista sitruksista ja granaattiomenoista. Rinkelimyyjiä (turkkilainen prezel) kärryineen tulee vastaan aina kun rinkelinälkä iskee (maksaa 1 liiran, 0,40e). 

Istanbulissa vieraillessa ei voi olla joutumatta pitkälle ja leveälle kävelykadulle. Istiklal Caddesi on täynnä kauppoja ja ravintoloita, niin kansainvälisiä kuin paikallisia. Täältä löytyy mm. H&M, Zara ja McDonalds, ihan niinkuin missä tahansa isossa kaupungissa. Autoja ei tällä kadulla näy, mutta punainen vanha ratikka liikennöi katua edestakaisin. Mainio näky! Sivukujilla on paljon ravintoloita, kahviloita ja baareja. Istanbulin vilkkain  yöelämä taitaa sijoittua näille alueille. Me villeimmät biletysajat ohittaneet naiset kävimme baarikadulla nauttimassa vain yhdet lasilliset ja sitten alkoi silmät luppaamaan ja hotellin valkoiset lakanat vetivät puoleensa.

Yksi reissumme kohokohdista oli käynti turkkilaisessa kylpylässä, hamamissa. Minulle kerta oli ensimmäinen, ystävälläni oli jo vähän hajua asiasta. Istanbulissa on useita isoja ja pieniä hamameja, me valitsimme yhden kaupungin vanhimmista ja suurimmista: Cemberlitas Hamamin. Tämä menneiden aikojen tunnelmaa huokuva hamam on rakennettu v. 1584. Kokemus on hintava (kylpylä+ 30min hieronta 54e), mutta mielestäni jokaisen euron väärti. Ensin pukeuduttiin talon tarjoamiin (uusiin) pikkarehin ja kietouduttiin ohueen liinaan. Hamamin suuren kupolin alle päästyämme levitimme liinat suurelle lämpimälle kivelle muiden naisten viereen ja rentouduimme. Pian tomera turkkilaismamma "komensi" kiven reunalle vaahtopesua ja kuorintaa varten. Käsittelyä kesti vartin verran ja se tuntui ihanalta. Sitten mamma pesi tukan ja patisti hierontaan. Puolen tunnin pikainen kokovartalohieronta teki hyvää katujen tallaamisesta väsyneelle kropalle. Hieronnasta öljyisinä palasimme vielä lämmittelemään kylpylän puolelle. Vaikka hamam on karu ja kolkko, niin tunnelma oli mahtava. Ihan kuin olisin siirtynyt ajassa taaksepäin satoja vuosia. Siellä 1500-luvulla rakennetulla kivellä istuessani ja lämmintä vettä päälleni kauhoessa tuntui, että puhdistun ulkokuoren lisäksi myös sisältä. Loppupäivän olikin sitten niin pehmoinen olo kaikin puolin! Ihana kokemus! Kuvia hamamista ei sattuneesta syystä ole (liikaa alastomia naisia ja kuvaamiskielto!).

Hups, ei tästä niin lyhyt matkakertomus tullutkaan. Toivottavasti jaksoit loppuun asti! Seuraavaan matkaan on aikaa vain reilu kuukausi, yksi suuri unelmani toteutuu vihdoin. Kohteen paljastan ensi kuussa!

Mukavaa pääsiäisen jälkeistä arkea!

*AnuElina

Ps. Lisää Istanbul-vinkkejä voin antaa kommenttiboksissa joten kysy rohkeasti!

Niin ja se sää! Kevät oli tullut Istanbuliin. Päivisin lämpömittari kipusi +15 asteen tuntumaan ja aurinko paistoi. Aamut ja illat olivat viileitä, kevättakissa jopa kylmiä (alle +10).