Perinteistä parhaat

Taas ropisi lisää vuosia elämään! Ollaan nimittäin naurettu kälyni kanssa mökkimaisemassa mahat kippurassa, vedet silmissä ja posket kipeinä (ja melkein pissat housussa). Mökkikeikasta on muodostunut yksi parhaista perinteistä ikinä, tämä oli mökkivieraskirjan mukaan ainakin viides kerta. Vietämme vuorokauden verran kauniissa jävimaisemassa Hämeen sydämessä nauttien hyvästä ruuasta ja juomasta sekä tietenkin parhaasta seurasta. 

Kyllä meitä taas vähän jännitti, kun ennuste lupasi ukkosta ja sadetta pitkin päivää. Onneksemme saimme nauttia ihanasta auringonpaisteesta melkein koko päivän. Paitsi... Lähdimme lounaan jälkeen noin kilometrin päähän poimimaan mustikoita jälkkärijäätelön kaveriksi. Taivas tummeni ja päätimme, että lähdemme ensimmäisen sadepisaran tipahdettua takaisin mökille. No, se oli jo liian myöhäistä. Päällemme sattui ehkä tämän kesän rajuin sadekuuro! Ei siinä juoksuaskeleetkaan auttaneet, sillä mökille päästyämme olimme litimärkiä alusvaatteita myöten. Onneksi saimme pelastettua mustikat, kiitos suojaavan villatakkini! Samalla taivas taas kirkastui ja saimme nauttia jäätelöt laiturilla auringonpaisteessa. 

Ilta oli niin kaunis, tyyni järvi ja lämmin kesäaurinko. Soutelimme pienen lenkin ja nautimme veneessä kuohuvaa ja mansikoita. Tyylikkänä verkkareissa, villasukissa ja Reiskoissa (kiitos veljelleni koon 46 Reiskojen lainasta...). Souturetken jälkeen grillasimme maittavan illallisen ja sitten olikin aika lämmittää sauna ja mennä kylpemään. Tulipa sitten viimein heitettyä myös talviturkki. Ja kylmää oli! Illan hämärtyessä virittelimme laiturille tunnelmallisen lyhtymeren ja viltteihin kietoutuneena loikoilimme kirkkaan tähtitaivaan alla. Herkuttelimme juustoilla ja hedelmillä, kyytipojaksi viilenneen illan jäähdyttämää (+12) punaviiniä. Joutsenetkin taisivat laulaa yhdessä Spotifyn soittolistan kanssa. Silmäluomia alkoi painaa klo 2, jolloin hiivimme mökkiin untenmaille.

Alustavasti oli puhetta jo ensi kesän reissusta, jospa silloin vedettäisiin keikka vähän eri konseptilla. Katsotaan mitä ideariihessä saadaan aikaiseksi vuoden aikana. Mutta sitä ennen tulee vielä monta mukavaa hetkeä ihanan kälyni kanssa! Kiitos L!!

Nyt palataankin takaisin arkeen, työntäyteinen viikonloppu edessä! Rentoa viikonloppua jos olet vapaalla ja kovasti tsemppiä, jos joudut töissä pakertamaan!

*Anu

* R A U H A L L I S T A * J O U L U A * ! !

Joulu on jo ovella! Täällä on pakattu lahjat, herkut, kimpsut ja kampsut valmiiksi ja odotellaan kyytiä, joka vie minut joulun viettoon Hämeen sydämeen veljen perheen luo. Lunta ei ole, mutta sitäkin mukavampi joulufiilis kyllä. Ja aurinkokin paistaa! Edessä kaksi päivää jouluista tunnelmaa hyvässä seurassa. Maistuvaa ruokaa, juomaa ja herkkuja. Haleja, pusuja ja rapsutuksia. Kynttilöitä, kuusen tuoksua ja pakettien rapinaa. Saunaa, kinkusulatuslenkkiä ja makeita unia. Laulua, leikkiä ja naurua. Eiköhän näistä aineksista synny ihan kelpo joulu!

IHANAA  JA TUNNELMALLISTA JOULUA KAIKILLE LUKIJOILLENI!


*Anu

Mökillä

Maanantaiheipat ja terveiset mökiltä!

Instagramin seuraajat tietävätkin, että vietin viime viikonlopun Hämeenlinnassa mökkeillen. Jo perinteeksi muodostunut kälysten (siis minä ja veljeni vaimo) mökkiviikonloppu koitti jälleen eli suuntasimme lauantaina jo puolen päivän jälkeen mökille Kankaistenjärven rantaan. Mökki on kälyni isän, mutta veljen perhe on saanut käyttöönsä yhden huoneen omalla sisäänkäynnillä. Huoneesta he ovat tehneet oman pikku mökin keittiönurkkauksineen. Mökki sijaitsee ihanalla paikalla lähellä Hämeenlinnaa, järvimaisema on upea.

Iltapäivän vietimme laiturilla loikoillen, sillä sääennusteen povaama sade ja ukkonen eivät tulletkaan ja saimme nauttia auringonpaisteesta. Lounaaksi herkuttelimme kreikkalaista salaattia ja jälkkärksi vaniljajäätelöä ja mansikoita. Poksautimme myös ensimmäisen (enkä kerro monta yhteensä juotiin...) pullon, joka oli juhlallisesti shampanjaa (lahja eräältä tyytyväiseltä asiakkaaltani). Alkuillasta alkoi ripotella vettä ja siirryimme grillaamaan illallista: naudan ulkofilepihviä ja vihanneksia. Grillatessa terassilla sade yltyi ja saimmekin tästä hupaisan muiston, kun käly grillasi ja minä pitelin sateenvarjoa ettei grillaaja ja eväät kastu. Kyllä oli hauskaa! 

Illalla sateen lakattua kävimme soutelemassa järvellä. Järvi oli tyyni ja ilma yllättävän lämmin. Veneretkelle saimme mukaan myös kälyni lapsuudenystävän. Järveltä palattuamme saunoimme pitkän kaavan mukaan ja uskokaa tai älkää, heitin talviturkkini +18-asteisessa vedessä. Hyi olkoon, miten kylmää, mutta tulipahan pulahdettua parikin kertaa. Loppuilta meni rattoisasti saunan terassilla istuskellessa, viiniä nauttiessa ja 90-luvun hitejä kuunnellessa. Kahdenkymmenen vuoden takaiset muistot palasivat mieleen, melkein tanssijalkakin vipatti. Nukkumaan kömmimme vasta kolmen aikaan eikä silloinkaan olisi vielä malttanut kun oli niin mukavaa. 

Viikonloppu on onnellisesti ja onnistuneesti takana, ihania muistoja jälleen! Ensi kesänä taas uudestaan! Nyt pitäisi tempaista kolme yövuoroa ja perjantaiaamuna suuntana olisi Tampere ja Tammerfest. Uuuu jeeee! Nauttikaahan tekin kesästä, satoi tai paistoi!

*AnuElina

Ps. Viimeinen kuva oli pakko laittaa, vaikka näkyyhän tuosta, että skumppaa on nautittu. Mutta tuo kesäfiilis mikä kuvasta näkyy, oi että!

Matti Myöhäisen joulupuuro

Parempi myöhään kuin... Näin kävi minulle tänä vuonna joulupuuron kanssa. Yleensä olen keitellyt riisipuuroa jo hyvissä ajoin ennen joulua ja ehtinyt nauttia useammankin puurosatsin jouluun mennessä. Tää vuonna se oli kyllä mielessä usein, mutta keittämättä jäi. Mutta nythän on vielä joulu, joten ei hätää, hyvin ehtii! Heräilin yökköunilta puoli neljän maissa ja laitoin heti riisipuuron hautumaan. Puolitoista tuntia ja avot, puuro on valmista nautittavaksi. Eikä vaaraa pohjaanpalamisesta.

Nyt on masu täynnä puuroa ja seuraavaksi lähden pienelle happihypylle ennen viimeiseen (neljänteen) yövuoroon lähtöä. Näin on sitten tämäkin joulu taputeltu pakettiin niin herkkujen, koristusten, tunnelmoinnin ja töiden osalta. Huomenna mulla alkaa parin päivän vapaat ja suuntaankin perheeni pariin Hämeeseen. Mukavaa yhdessäoloa viikonlopun ajan!

Nauttikaahan tekin vielä joulun rippeistä ja vietäkää oikein mukava viikonloppu! Palaan linjoille alkuviikosta!

*AnuElina

#19 Joulupuu on rakennettu

Eihän se oikea joulu tule ilman kuusen tuoksua ja kuusen koristelua. Eihän? Niinpä minunkin oli haettava kuusi tuomaan perinteistä joulutunnelmaa kotiin. Täytyyhän uuden kodin ensimmäistä joulua juhlistaa kaikin mahdollisin keinoin (kinkkua en kyllä paista!). Hain kuusen tiistai-iltana, löysin kauniin metsäkuusen huokeaan hintaan. 

Ensimmäisen vuorokauden kuusi seisoi jalassaan ja joi ja joi ja joi. Aika juoppo kuusi! Keskiviikkoiltana puin sen jouluasuun. Tänä jouluna koristelin kuusen niin uusilla kuin vanhoilla koristeilla. Oksille pääsivät hopeanharmaat pallot, jotka minulla on ollut jo vuosia, mutta muistelisin etteivät ne ole koskaan päässeet kuusen oksille. Lisäksi ripustin kuuseen vanhat hopeiset tähdet ja valkoiset lasilinnut. Uusista koristeista oksille pääsivät Indiskan ihanat eläinpallot ja Annon valko-harmaat kuviolliset pallot. Latvaan kiinnitin paperitähden. Se on aika massiivinen, mutta tuo kuuseen ryhtiä ja näköä, sillä muuten koristus on aika maltillinen ja hillitty.

Kuusen alle en halunnut laittaa mattoa, jotta neulasten lakaisu on helpompaa. Maton sijaan laitoin kuusen alle/viereen kaksi hurrikaania kynttilöineen ja kaksi isoa paperikennopalloa (joille en ole keksinyt käyttöä aiemmin). Tuossa kuusen vieressä ne näyttävät ihan jättiläislumipalloilta ja piilottavat hyvin kuusenjalan, joka ei ole sieltä kauneimmasta päästä.

Joulukoti on nyt koristeltu, hillitysti vihreällä, tähdillä, kynttilöillä ja valoilla. Vielä pitäisi käydä hakemassa tuoreet joulukukat (hyasintit ja/tai jouluruusu) niin sitten on valmista. Tykkään hurjasti tämän joulun vaaleasta ja rauhallisesta tunnelmasta. Toivottavasti saadaan vielä lunta...

Minä heittäydyn nyt omille jouluvapaille ja nautiskelen rennosta elosta ja jouluisista jutuista aatonaattoiltaan asti, jolloin aloitan joulun työrupeaman.

Oikein ihanaa perjantaita ja viimeistä adventtiviikonloppua! Joulu se tulla jollottelee... ;)

*AnuElina


Ps. Ja minä kun kuvittelin että päivänvalossa saa kauniita kuvia! Taas on niin harmaata, että kuvista tulee keltasävyistä pikselimössöä. :( Kuusi ei pääse nyt todellakaan oikeuksiin näissä kuvissa. Voi surku!

#11 Glögihetkiä

Glögisieppo täällä terve! 

Glögi kuuluu ehdottomasti minun jouluun, vai sanoisinko alkutalveen. Aloitan nimittäin glögin lipittelyn jo marraskuussa ja parin kuukauden sisällä sitä kuluu useampi purkki/pullo. Glögi on viime viikkoina korvannut myös osittain perinteisen iltateeni. Olen ehkä glögien suhteen hieman makurajoitteinen, sillä tykkään huomattavasti enemmän alkoholittomista glögeistä. Suosikkini on nimittäin Marlin sokeroimaton glögi. Sitä voi juoda vähän huolettomammin kuin "tavallisia" ja karttaa samalla turhia kaloreita.

Minulle uusi glögituttavuus on tämä kuvissakin näkyvä Blossan alkoholiton glögi. Ihanasti erimakuista kuin pahvipurkissa olevat sukulaisensa. Mutta ehkäpä salaisuus onkin siinä, että Blossassa on alkoholitonta punaviiniä. Ja onhan tuo pullokin kaunis verrattuna parvitölkkeihin! Pidän kovasti myös vaaleasta glögistä, sitä taidankin ostaa jouluksi...

Mikä on sinun glögisuosikkisi? "Holiton" vai "holillinen"?

*AnuElina

Ps. Viisi yötä on taas selätetty töissä ja nyt saan nauttia kolmesta vapaapäivästä, pidennetystä viikonlopusta. Kaikenlaista mukavaa ohjelmaa onkin luvassa, mm. glögittelyä ystävien seurassa niin kotona kuin kylässä, joululahjashoppailua (itselle!) ja salitreeniä (tietysti!). Toivottavasti saataisi viikonlopun aikana valoa/aurinkoa, tämä synkkä myrskysää latistaa vähän tätä hyvää jouluista fiilistä...

#9 Piparintuoksua

Joulun aikaan on vaikea vastustaa mausteista piparintuoksua. Siksi tapoihini kuuluu leipoa pieni satsi pipareita joka vuosi, vaikka en niin innokas piparinsyöjä olekaan (toinen juttu on sitten joulutortut...). Rakastan sitä huumaavaa tuoksua, joka leijuu kotona vielä piparinpaistoa seuraavanakin päivänä. Menen sieltä mistä aita on matalin eli ostan valmista taikinaa sen puoli kiloa ja täräytän kolme pellillistä uuniin. Sydämiä, tähtiä ja lumihiutaleita. Ja tänä vuonna paistoin myös kaksi kalaa. Ihana kalamuotti löytyi Marimekon alepöydästä viime talvena.

Ja eihän piparit ole mitään ilman sokerikuorrutusta. Tämäkin osio hoituu valmistuotteilla eli suoraan tuubista pipareille, avot! Sen verran tönkköä tuo mömmö on ja tuubin reikäkin liian suuri, joten mitään kauniitä koristepiperryksiä on mahdoton loihtia (tai ehkä se on vain taidonpuutteesta kiinni). Nämä tuherrukset kelpaavat minulle ja saavat kelvata myös satunnaisille glögittelijöille joulun alla.

Jokos teillä on piparit leivottu?

*AnuElina