sunnuntai 31. elokuuta 2014

Terveisiä OMASTA kodista!











Täällä ollaan, omassa ihanassa kodissa! Kaksi viikoa sitten aloitin muuttourakan. Hiljalleen viikon aikana kuskasin tavaroita uuteen kotiin ja lopulta viime viikon torstaina roudausurakka saatiin päätökseen ja sain nukkua ensimmäisen yön uudessa kodissa. Reilu viikko on nyt mennyt kotia siivotessa ja järjestellessä. Laatikot on kutakuinkin purettu ja siellä täällä alkaa näyttää jo kodikkaalta. Uudet huonekalut on hankittu ruokapöytää ja tuoleja lukuunottamatta. Onnistuneita ja juuri tähän kotiin sopivia valintoja, tykkään kovasti. 

Kaikki ei suinkaan mennyt ihan putkeen, vaikka pääasiassa intoa puhkunkin. Edelliset asukkaat eivät jättäneet minulle varaston avainta (ns. emännän avain), joten olen joutunut siedättämään itseäni, kun olen elänyt varastotavaroiden keskellä jo reilun viikon. En ole päässyt nauttimaan vielä parvekkeesta, koska se toimittaa varaston virkaa. Sekalaisia laatikko- ja pussukkakasoja on siellä täällä ympäri kämppää. Perfektionistille tämä ei ole millään tavalla ihannetila. Ärräpäät ovat lennelleet! Isännöitsijän toimistosta lupasivat teettää minulle kyseisen avaimen, toivottavasti saan sen mahdollisimman pian. 

Eikä tässä vielä kaikki: Ex-asukkaat olivat sikoja, jättivät minulle todella törkyisen kodin. Pesuainetta, vettä, taikasieniä jne. on kulunut aikamoiset määrät, kun olen jynssännyt paikkoja kuntoon. Ei ole tarvinnut harrastaa muuta liikuntaa, kun on hiki päässä saanut raataa täällä kotona. Olenkin tässä miettinyt, että onko asunnon myyjällä mitään vastuuta asunnon siisteydestä... Itse en kehtaisi jättää niin paskaista kotia kenellekään. Kiukutusta on aiheuttanut myös jääkaapin puuttuvat vihanneslaatikot ja pakastimen laatikot. Sanoivat kaikkien kodinkoneiden olevan kunnossa... Minusta ne eivät ole kunnossa, jos sisältä puuttuu jotain todella olennaista. Taidanpa ottaa puhelun asunnon välittäjälle ja kysyä myyjän vastuuta tässäkin asiassa. 

Mutta valitukset sikseen (vaikka pinnaa onkin kiristänyt). Oma koti on ihana! Täytyy sanoa, että kyllä tämä oli elämäni paras ostos ja sijoitus. Asunnon kokokaan ei enää häiritse, mahdun tänne oikein hyvin. Tavaroita pitää hiljalleen vielä karsia, että saan kaiken mahtumaan väljästi ja mukavasti. Sisustushommia olen aloittanut vähitellen, seuravaksi pitäisi saada taulut seinälle. Postauksen kuvituksen hoitaa tällä kertaa olohuoneen kaapiston päälle kootut mehikasvit, uusi lyhty ja vanha tuttu taulu. Kuvia koko kodin ilmeestä tulee sitten myöhemmin, kunhan olen saanut ylimääräiset tavarat varastoon. Kannatta siis jäädä kuulolle. :)

Kesän mittainen blogilaiskuus ja kahden viikon täydellinen blogihiljaisuus on nyt mennyttä aikaa ja herättelen blogini uudelleen henkiin. Saas nähdä, mitä kaikkea tänä syksynä keksitään... Lupaan ja vannon, että parannan tapani myös blogien lukijana. Mitähän kaikkea olen missannut kun en ole vieraillut ihanissa blogeissanne? 

ILOA SYYSKUUN ALKUUN!

*AnuElina




sunnuntai 17. elokuuta 2014

Mauno













Meidän sukuun tuli uusi jäsen, kahden kuukauden ikäinen kääpiömäyräkoira Mauno. Tämä pieni vesseli asuu veljeni perheen luona. Mauno tuli heille viime keskiviikkona ja pitihän minun päästä heti katsomaan uutta tulokasta. Miten joku voikaan olla niin syötävän suloinen ja valloittava! Ihan siinä herkistyi, kun pieni kaivautui syliin ottamaan päiväunet. Voi rakkautta!! <3 Kuvat puhukoot puolestaan, ei tässä enempää sanoja tarvita.

*AnuElina


Ps. Kotiasiaa... Sain uuden kodin käyttööni jo eilen, joten tässä on nyt pari päivää kuskailtu tavaroita ja siivottu kaappeja. Alkavalla viikolla muutto- ja siivoushommat jatkuvat ja torstai-iltana saadaan urakka päätökseen. En malta odottaa torstai-iltaa, kun saan viettää ensimmäisen yön OMASSA kodissa. Ihanaa kun olette malttaneet odotella siellä, syksyllä blogi tulee olemaan pullollaan sisustusasiaa!



sunnuntai 10. elokuuta 2014

Pintariipaisuja


Voi mun blogirukkaa, se on ihan hunningolla! Nyt ei vaan ole aika ja motivaatio riittänyt tähän harrastukseen, jota parhaimmillaan on voinut kutsua jopa elämäntavaksi. Tuntuu, että olen erkaantunut parhaasta ystävästäni ja siinä samalla lipunut kauemmaksi myös teistä ihanaiset uskolliset lukijani! Välillä menee päiväkausia etten edes käy vilkaisemassa mitä blogistaniassa tapahtuu. Kesä helteineen on imaissut mut mukaansa ja mulla on ollut aivan eri intressit, valokuvaaminenkin on jäänyt. Ja tämä muuttorumba käy päivä päivältä kuumemmaksi, joten kotoakaan ei löydy enää mitään postauksen aihetta. Tuskin te näitä mun muuttolaatikkokasoja ja tyhjenevää kämppää haluatte katsella. Mutta onneksi tämä on vain väliaikaista, blogi ei kuole, vaikka välillä vähän kituutteleekin. Uusi elämä on edessä niin minulla kuinblogillanikin.

Koska kotoa ei enää löydy postattavaa, niin tuossa eräänä päivänä nappasin pitkästä aikaa kameran mukaani ja kävin tutkilemassa Seurasaarta lähietäisyydeltä. Kuva-albumin nimeksi tuli PINTARIIPAISUJA. Välillä on hyvä pysähtyä tutkimaan elämää ja ympäröiviä asioita lähempää, josku on hyvä mennä myös pintaa syvemmälle. 




































Nyt taidan jatkaa pakkailupuuhia. Illalla on vielä tulossa muutama kotikirppisasiakas hakemaan tavaroita. Kauppa on käynyt hurjan hyvin! Ja jotenkin näistä kodin nurkista löytyy lähes päkivittäin lisää myytävää...

Näissä muuttotunnelmissa toivottelen sinulle puhtia uuteen alkavaan viikoon!

*AnuElina



sunnuntai 3. elokuuta 2014

Kun ei maistu...








Viime päivinä olen huomannut, että ruoka tökkii. Etenkin kaikki lämpimät ja "tunkkaiset" ruuat aiheuttavat äklötyksen tunteita. Hedelmiä ja marjoja voisin syödä vaikka kuinka, sama pätee raikkaisiin salaatteihin. Osasyynä tähän on tämä neljä viikoa jatkunut helle. Osittain tähän olotilaan vaikuttaa varmasti myös pieni stressi, jota on viime päivinä ollut havaittavissa. Helteet saavat minun puolestani jatkua, mutta stressi voi suksia kuuseen! Muutenhan tässä kuihtuu ihan olemattomaksi. ;)

No ei sentään, olen minä syönyt, juuri niitä raikkaita vihanneksia ja hedelmiä. Eilen tein tosi ihanaa salaattia johon laitoin jääsalaattia, rucolaa, paprikaa, mansikoita, paahdettua parmankinkkua, briejuustoa ja pinjansiemeniä. Kastikkeeksi balsamicosiirappia, avot! Hyvin maistui!

***

Tästä päivästä on tasan kaksi viikkoa aikaa siihen, kun uusi kotini vapautuu minun käyttööni. Hiljalleen täytyy aloitella myös pakkauspuuhia, joten kävin hakemassa ullakolta muutaman pahvilaatikon. Huomenna voisi aloittaa pakkailua vaikkapa sellaisista astioista, joita ei tule enää käytettyä, kuten viinilasit ja leivonta- ja kattausastiat. Päivittäin olisi tarkoitus viedä muuttoprojektia vähän eteenpäin ettei sitten viime hetkellä iske kiire ja paniikki. Mukavaa (?) pikku puuhastelua hellepäiviin... heheh!

Rentoa sunnuntai-iltaa sinulle! Minä suuntaan töihin...

*AnuElina