torstai 29. syyskuuta 2011

Täällä tuoksuu pulla!

Voi että olen nauttinut! Rentoa kotona tupsuttelua koko viikko... tosin töissä on pitänyt välillä käydä.
Vähän jo meinasin että huomenna voisin sosialisoitua, mutta en! Nautin vielä huomisen päivän kotona mukavien kotiaskareiden parissa.

Olen saanut VIIMEIN maalattua peilien kehykset valkoisiksi. Tai no, kaksi kolmesta peilistä. Saatte kuvia sitten kun projekti on valmis ts. maali kuivunut ja peilit takaisin seinällä. Lisäksi sain viimein neulottua valmiiksi elämäni ensimmäiset palmikkovillasukat... lähes polvipituiset. Niistä tuli ihanat!



No, sitten viime yönä iski kamala korvapuustihimo kun luin parin viikon takaista MeNaiset-lehteä... Siinä oli houkutteleva juttu pullasta!


Ei siinä sitten muu auttanut kuin lähteä yökköunilta herättyäni kauppaan pullatarvikeostoksille. Tein perinteisiä korvapuusteja, sokeria ja rasva säästelemättä.


Voiko huumaavampaa tuoksua kotona ollakaan kuin tuoreen lämpimän korvapuustin tuoksu?! Kanelia, kardemummaa, sokeria... Niin herkullista! Ja se maku... aaaaahhhh!!!


Vien muutaman tuoreen herkun yökkökavereilleni, jotta saavat energiaa valvomiseen. Ehkä joudun itsekin syömään kolmannen, neljännen...

Herkullista iltaa lukijoilleni!

*AnuElina

tiistai 27. syyskuuta 2011

Callunat ikkunalla

Heippa!

Tämä viikko on rauhoitettu minulle. Sulkeudun kotiin, omiin puuhiin, omiin ajatuksiin. Peruin tapaamiset, vältän aikatauluja. Otan iisisti. Ehkä viikonloppuna jaksaa olla taas aktiivinen ja sosiaalinen. Rauhoittuminen tekee taatusti tosi hyvää.

Tänään pyörähdin kaupungilla ja toin syksyä kotiin. Kaksi callunaa ikkunalla. Saa nähdä kuinka kauan jaksavat elää sisätiloissa, eivätkös ne ole ulkokukkia...? No, jos saan niistä piristystä edes pariksi päiväksi niin se riittää. Kauniita ovat. Herkkiä. Niinkuin hoitajansakin.




Nyt lähden yöksi töihin. EDiä kassissa. Toivottavasti silmät pysyy auki. Toivotaan että on rauhallinen yö että ehtii vähän levätä, kutoa sukkaa ja lukea kiireen takia lukematta jääneet MeNaiset parin viikon ajalta.
Hyvää yötä!

*AnuElina

torstai 22. syyskuuta 2011

Tunnelmaa

Vapaapäivä.

Syksyinen kaatosade yllätti aamulenkillä. Tuloksena vähän ripeämpi juoksutahti ja olo kuin uitetulla koiralla. Oikeastaan se oli aika huvittavaa.

Ihanaa thairuokaa lounaaksi ystävän seurassa. Uudet ihanat syys/talvisaappaat, vihdoinkin. Sikakalliit! Konkurssi! Paree olla hyvät!

Ilta rennosti kotosalla. Keittiön tuunailua. Tavaroiden siirtelyä paikasta toiseen. Sisustamistako? Liian vähän tilaa... vai liikaa tavaraa?


Lasi punaviiniä vuodelta 2005. Kynttilöitä. Tunnelmaa.


Hyvää yötä!

*AnuElina

maanantai 19. syyskuuta 2011

Jos vain olisi enemmän aikaa...

Hei vaan!

Elämä on ollut taas yhtä lentoa paikasta toiseen niin että päätä huimaa ja välillä ihan ahdistaakin. Miksi elämä menee usein niin, että kaikki tapahtumat, ystävien tapaamiset ja kaiken maailman kissanristiäiset ajoittuvat samaan ajankohtaan, samalle viikolle tai samalle kuukaudelle? Sitten välillä taas menee viikkoja ettei tapaa ketään eikä ole mitään kivaa ohjelmaa. Eikö elämässä voisi olla jonkinlainen balanssi? Tästä lähtien (tämän hulinaviikon jälkeen) yritän suunnitella kalenterini hieman väljemmäksi, että välillä olisi KUNNOLLA aikaa olla kotona ja tehdä kotihommia (en tarkoita kotitöitä) sekä harrastaa ilman aikatauluja.

Yksi asia mihin kaipaan aikaa kotosalla on KÄSITYÖT. Tykkään tosi paljon kutomisesta, tai niinkuin itse sitä mieluummin kutsun, NEULOMISESTA. Neulominen on talviharrastukseni. Se alkaa syys-lokakuussa ja päättyy (hartioiden kunnosta riippuen) helmi-maaliskuussa. Puikoissa syntyy lähinnä sukkia, lapasia ja pipoja. Isompiin projekteihin en ole toistaiseksi lähtenyt, olen hiukan lyhytpinnainen. Tänä vuonna ajattelin neuloa pukinkonttiin jotain pehmeää veljentytöille ja ehkäpä parille ystävällekin. Katsotaan miten aika riittää. Nyt on pitkät palmikkosukat tekeillä, saatte nähdä ne sitten valmiina.



Toisinaan tykkään myös ommella kaikkea pientä kotiin: tyynynpäällisiä, kangaskasseja, joulu- ym. koristeita, pussukoita jne. Kaivelin äsken kangasvarastojani ja sieltähän löytyi kaikkea kivaa. Olen ostanut pieniä kangaspaloja aina kun on jotain kivaa eteen osunut, mutta en ole niille tarkempaa käyttöä miettinyt. Ruutua, raitaa, pilkkuja...




Viimeisimpänä ostin nämä ihanat pilkkukankaat. Toisesta ajattelin ommella pöytäliinan keittiöön. Se sopisi sinne tosi kivasti pilkullisten kippojen ja kuppien kaveriksi. Toisesta ehkä tyynynpäällisiä tms.



Kätköistä löytyi myös iso pala vaaleanpunaraidallista vahvaa puuvillakangasta... siitä keksinkin idean, että teen siitä ensi kevääksi sohvan suojan.


Keväästäni tulee siis hempeä vaaleanpunainen. No, mutta kevääseen on aikaa vielä puoli vuosisataa (!) ja sitä ennen täytyy miettiä vielä joulusisustustakin. Ihanaa. Joulu on ihan suosikkisisustusaikaani! :)

Yritän vielä myöhemmin tällä viikolla ehtiä kirjoittelemaan tänne lisää... Siihen asti MOI!

*AnuElina

maanantai 12. syyskuuta 2011

Aikuisen naisen kuvakirja

Hei taas!

Nyt tuli takapakkia. Eilen innostuin hyvästä olosta ehkä hieman liikaa ja sitten tuli rehkittyä.
Nyt se kostautui. Tänään piti jo mennä töihin (yöksi), mutta päätin jäädä vielä kotiin toipumaan.
Ehkä ihan viisasta ettei tauti vaan pitkity.

Nyt on sitten aikaa yhdelle rennolle lempiharrastukselleni: aikuisen naisen kuvakirjojen selailuun ja katseluun. Joo, siis sisustuslehdistä puhun. :)


Sisustusinnostuksen myötä olen aivan hurahtanut myös sisustuslehtiin, joista ahmin ideoita omaan kotiini. Ostaisin varmasti kaikki lehdet jos ne olisivat hieman halvempia. Nyt hankin vain ne kaikkein houkuttelevimmat.
Suosikkejani ovat ehdottomasti:

Maalaisunelma


Toivekoti & Puutarha


Koti ja Keittiö


sekä ruotsinkielinen Lantliv.


Satunnaisesti ostan myös Talo & Koti-lehteä sekä joitain englannin- ja ruotsinkielisiä lehtiä.


Lehdissä kiinnostavimpia ovat kuvat. Siksi kutsunkin niitä kuvakirjoiksi. :) Jutut kuvien takana ovat vain bonusta. Kauniita kuvia voisin tuijotella vaikka kuinka kauan! Ihailen esineitä, huonekaluja, värien harmoniaa, esineiden sommittelua, kotien tunnelmaa, pihoja ja puutarhoja... Mietin millaisia ihmisiä kodeissa asuu, mistä he tekevät ihanat sisustuslöytönsä, millaisella budjetilla kodit on sisustettu jne.

Kuvakirjani
Nyt tulee vettä taivaantäydeltä!
Syksy! 
Taidanpa keitellä ison kupillisen teetä ja vajoan sitten sohvaan uusimman kuvakirjani kanssa.
Heipähei!

*AnuElina

sunnuntai 11. syyskuuta 2011

Sinne meni sininen

Aurinkoista sunnuntai-iltaa ihmiset!
Täällä alkaa olla fiilis kohdillaan... flunssa on melkein nujerrettu! Vain perjantai meni sohvanpohjalla lepäillessä lehtiä lukien ja sukkaa kutoen. Tässä viikonlopun aikana on jo jaksanut touhuilla kaikenlaista ja ystävätkin ovat uskaltaneet lähestyä räkänokkaa, kun pahin pärskiminen on ohi.

Tänään ohjelmassa oli vähän shoppailua ja kodin tuunailua. Pakkasin sinisen pois odottamaan seuraavaa kesää. Kotiin palautui tuttu väriskaala: beigen ja harmaan sävyt.
Lähinnä muutos tapahtui olohuoneen tekstiileissä. Kaivoin vanhat tutut koristetyynynpäälliset esiin, ne välttävät toistaiseksi, en ole vielä kyllästynyt. Uusia hankin sitten kun jotain kivaa sattuu kohdalle. Etsimättä paras.




Uudet verhot olohuoneeseen ovat vielä hakusessa. En ole mistään löytänyt mieleisiä valmisverhoja. Pitää varmaan ostaa kangas ja ommella itse. Uudet verhot haluaisin myös makkariin...

Innostuin taas vaihteeksi räpsimään kuvia sieltä täältä ympäri kotia. Tässä maistiaisia. Toivottavasti saan taas pian jotain uuttakin teidän katseltavaksi.



Kesällä Porvoosta ostamani kirjainsabluunan kaveriksi löysin tänään eräästä sisustuskaupasta vastaavanlaisen numerosabluunan. Nyt pääsee maalailemaan kaikenlaisia hauskoja juttuja niiden avulla. Mitähän keksisin ensimmäiseksi?
 



Sinne meni sininen. Myös Fazerin sininen. Kokonainen levy yhdessä viikonlopussa. Eihän ole kovin paha? Eihän...

*AnuElina

perjantai 9. syyskuuta 2011

Herkkulahjoja

Nuhaista huomenta vaan!

Täällä tauti jyllää. Nyt vasta tuntuu pääsevän kunnolla vauhtiin, tauti siis. Pää täynnä räkää, makuaistista jäljellä vain rippeet ja ääni kuin Paula Koivuniemellä. Miten osaankin aina sairastua juuri silloin kun on vapaa viikonloppu (ja tällä kertaa pidennetty: pe-ma) edessä????? Hieman katkera olen, myönnetään! No mutta, onneksi tauti ei estä bloggailua. :)


Onko sinusta kiva saada lahjoja ystäviltä? Nautitko lahjojen hankkimisesta/tekemisestä ja antamisesta? Olen tässä viime aikoina pohtinut "lahjomista", antamisen ja saamisen iloa. Itse usein stressaan lahjojen hankintaa. Nykyisin ihmisillä on "kaikkea" ja se lisää haastetta "lahjontaan". Siksi olenkin nyt tietoisesti alkanut boikotoimaan ns. tavallisia lahjoja, joita ihmisillä on kodit pullollaan. Haluan mieluummin keksiä lahjaksi jotain omaperäistä, hauskaa, hassua, itse tehtyä tai lahjan saajaa kuvastavaa. Ei kuitenkaan mitään rojua, joka jää kaapin perukoille odottamaan kirppikselle vientiä.

Olen saanut viikon sisällä kivoja yllätyslahjoja ystäviltä, vaikka merkkipäivistä ei ole vielä tietoakaan. Eihän lahjomisen syynä tarvitsekaan aina olla merkkipäivä. :)
Kävin viime viikolla hoitamassa ystäväni parvekeviljelmiä sillä välin kun hän oli lomareissulla. Kiitokseksi hän toi Italiasta iloisen väristä pastaa ja hauskan pikkupurkin oliiviöljyä.


Naurettiinkin yhdessä, että nämä sopivat niin hyvin minun sisustukseen, että eihän niitä raski ruuaksi valmistaakaan!



Viime viikolla toinen ystäväni ilahdutti minua hauskalla sulkaalevyllä. Pointti ei suinkaan ollut se suklaa, vaan SE KÄÄRE! Katsokaa nyt, voiko osuvampaa ollakaan sinkkunaiselle! :)


Tämä säästetään ja nautitaan vain tosi tiukan paikan tullen. Ja tietysti mielellään hyvässä seurassa! Jaettu ilo on paras ilo. :)

Ihania, hauskoja ja osuvia lahjoja, kiitos! Tähän minäkin yritän pyrkiä kun seuraava lahjahankinta on edessä.

*AnuElina

keskiviikko 7. syyskuuta 2011

Niiskututtaa

Jahas. Nyt iski ensimmäinen (ja toivottavasti tämän syksyn viimeinen!) syysflunssa. Onneksi toistaiseksi vain niiskututtaa ja pää on vähän pöhnäinen. Toivottavasti ei pahemmaksi muutukaan, tämä on vielä ihan siedettävää. Ei nimittäin kauheasti kiinnostaisi sairastaa nyt kun on reilut neljä päivää vapailua edessä ja kaikkea kivaa ohjelmaa buukattuna. Taistelen pöpöjä vastaan C-vitamiinilla ja lämpimällä juotavalla. Levosta ei nyt oikein voi puhua, koska sinnikkäänä ja tunnollisena työntekijänä aion vetää tämän yövuoroputken loppuun... eli ensi yöksi vielä töihin. Toivottavasti tämä reippaus ei kostaudu viikonloppuna...



Tänään olen "yöunien" (8-14) jälkeen ottanut rennosti sohvalla loikoillen ja puhelimessa juoruillen. Okei, kaupassa kävin. Ja mukaan lähti uusin Koti ja Keittiö-lehti. Sen parissa vierähti mukava hetki lempiteetäni Lady Grayta ja tuoreita puolukoita nautiskellessa. Ja sokeri ratisi hampaissa mukavasti. :)


Nyt täytyy valmistautua töihin lähtöön... kunhan ensin katson salaisen paheeni tv:stä: Unelmien poikamiestyttö alkaa kohta. :)
*AnuElina

maanantai 5. syyskuuta 2011

Syksyä ja sieniä

Aurinkoista alkusyksyä kaikille!!

Täällä taas näppiksellä pitkästä aikaa! Kuukausi on vierähtänyt viimeisestä kunnollisesta postauksesta. Elokuu meni töitä paiskiessa eikä muuta sitten oikeastaan tapahtunutkaan. Siksi olin täälläkin hipihiljaa... koska työstäni en halua täällä kirjoitella ollenkaan.


Nyt alkaa tuntua syksyltä ja hetkittäin osaan jopa nauttia siitä. Olen ulkoillut syysauringon lämmössä ja nauttinut myös rankkasateista, joita saatiin (muistaakseni) viime viikolla. Tässä vaiheessa syksyä sään vaihteluissa on vielä jotain hohtoa... mutta kunhan marraskuu koittaa, alan olla totaalisen kyllästynyt. Nautitaan siis nyt!





Viime perjantaina kävin lähimetsässä kävelemässä ja löysin sieniä, pari herkkutattia ja lampaankääpää. Niistä paistoin iltapalaleivälleni ihanan lisukkeen sipulin kera. Nami!




Tänään tein sieniretken uudestaan. Tuli ihan lapsuus mieleen! :) Kävin lapsena usein äidin kanssa sienestämässä. Silloin opin jo tunnistamaan yleisimmät ruokasienet: haapa-, kangas- ja karvarouskun, herkkutatin, lampaankäävän, limanuljaskan, kanttarellin... Hyvin ovat äidin opit jääneet muistiin. Kiitos äidille!
Metsässä mieli lepää... ja aika lentää! Pari tuntia meni yhdessä hujauksessa ja pussukka täyttyi sienistä. Poimin juuri noita tuttuja rouskuja ja pari pientä herkkutattiakin löysin.


En ole koskaan säilönyt sieniä... joten ensimmäistä kertaa tänään ryöppäsin rouskut ja suolasin ne. Kohta saan itsetehtyjä suolasieniä. Huippua! Tatit paistoin sipulin kanssa pannulla, voissa tietenkin, ja söin juuri iltapalaksi.

Syksy on ihan jees... ainakin tänään! :)

*AnuElina