lauantai 28. toukokuuta 2016

Hyvän mielen ilta







Hyvään mieleen ei aina tarvita kovinkaan erikoisia aineksia. Eilen oli hyvän mielen ilta. Se koostui hyvän ystävän seurasta, auringonpaisteesta, omasta parvekkeesta ja herkullisesta ruuasta. Kesäiseen iltaan sopii erinomaisesti kevyt salaattiateria raikkaan juoman kera. Näin me herkuteltiin: 


Parmankinkku-feta-salaatti

jääsalaattia
kevätsipulia
kurkkua
vesimelonia
fetaa
parmankinkkua
cashewpähkinöitä
herneenversoja
balsamicoa

Lime-minttu-jäätee

limeä
sitruunaa
pala tuoretta inkivääriä
mintunlehtiä
jääteetä
sitruunan makuista kivennäisvettä 
(jääpaloja)


Kesäisin olen salaattien suurkuluttaja ja eri variaatioita voi keksiä vaikka satoja. Rakastan suolaisen ja makean liittoa, joten usein kesäisestä salaatistani löytyy juuston/lihan lisäksi tuoreita hedelmiä tai marjoja. Kesä on ehdottomasti parasta salaattiaikaa, kun kaiken saa tuoreena ja maukkaana. Blogissani tulette taatusti törmäämään salaatteihin useita kertoja tänäkin kesänä.

Mukavaa ja makoisaa viikonloppua!


*Anu


Ps. Berliini-postausta joudutte valitettavasti vielä odottelemaan, koska sen laatiminen vaatii enemmän aikaa ja ajatusta ja tällä hetkellä mulla ei ole kumpaakaan. Mutta tulossa on, PROMISE!



keskiviikko 25. toukokuuta 2016

Omenankukkia ja takapakkeja











Heipä hei ja hyvää iltaa!

Pikkiriikkinen miniloma on nyt takanapäin ja arki on koittanut. Reissu oli ihan mahtava, yksi parhaista reissuista ikinä. Reissukuulumisiin palaan kuitenkin ajan kanssa myöhemmin, kunhan saan kuvat (joita otin vähemmän kuin koskaan!) selviteltyä ja ajatukset koottua. Nyt kuitenkin vähän jotain muuta.

Juuri ennen matkaa huomasin lenkkipolun varrella, että omenapuut ovat mahtavassa loistossaan. Juoksulenkillä ei tietenkään ollut kamera mukana ja siitä asti olenkin pitänyt sormet ristissä, että kukinta jatkuisi reissun yli. Tänään hyppäsin fillarin selkään ja ajelin omenapuiden luo. Osa puista oli ehtinyt jo varista aikalailla, mutta toiset olivat parhassa juhla-asussaan. Kauniita, eikö?! Kyllä olisi mieli tehnyt katkoa muutama oksa mukaan maljakkoon, mutta en olisi saanut salakuljetettua niitä kotiin... ehkä huomenna lähden uudelleen ja otan salakuljetuskassin mukaan. Älkää kertoko kenellekään...

Tästä saadaankin aasinsilta fillarointiin... se nimittäin on toistaiseksi ainoa keino, millä pääsen nauttimaan luonnosta, metsästä, kukista ja muusta kauniista. Juoksut on nimittäin tällä erää juostu eikä kävelykään tunnu hyvältä Koko kevään olen treenannut aktiivisesti elämäni ensimmäiselle puolimaratonille, mutta nyt näyttää siltä, että parin viikon kuluttua oleva kisa jää väliin. Teloin nimittäin reissussa vasemman jalan ukkovarpaan ostoskeskuksen oveen ja kynsi irtosi lähes kokonaan. Siitä seurasi verta, tuskanhikeä ja kyyneleitä. Selvisin onneksi reissun loppuun teippaamalla varvasraasun hyvin ja nappaamalla särkylääkettä tiukan paikan tullen. Tänään pyörähdin Mehiläisessä lääkärin pakeilla. Puudutusta varpaaseen ja kynsi pois. Nyt kuljen sitten tuppo varpaassa seuraavat päivät. Onneksi on sandaalikelit! Puolimaratonin väliin jääminen harmittaa kovasti, mutta eihän näille vahingoille mitään mahda. Leuka pystyssä kohti uusia haasteita! 

Että semmosta tällä kertaa! Jääkäähän kuulolle, sillä reissukuulumisia on hyvässä lykyssä tulossa jo tällä viikolla!

*Anu


Ps. Kiitos kaikille hyvän matkan toivotuksista edellisessä postauksessa!



perjantai 20. toukokuuta 2016

Miniloma





Ihanaista perjantaita!

Täällä ollaan oltu taas pakkailupuuhissa ja matkakuume nousee. Lyhennetyn työajan ansiosta sain järjestettyä tähän saumaan vähän pidemmät vapaat ja mitäs muutakaan reissunainen silloin tekee kuin pakkaa kimpsut ja kampsut ja suuntaa lentoasemalle. 

Tällä kertaa kyseessä on todellinen laatumatka, sillä tätä on suunniteltu enemmän ja vähämmän viimeiset 15 vuotta. Reissuseuraksi lähtee nimittäin ihana kälyni, jonka kanssa on aina ollut puhe, että meidän pitäisi päästä yhdessä vähintäänkin pidennetylle viikonloppumatkalle jonnekin Eurooppaan. No, nyt se viimein toteutuu ja huomenna aamulla suuntana on... kohde X. 

Luvassa on neljä päivää katujen tallailua, fiilistelyä, kuppiloissa istuskelua, ihmettelyä ja shoppailua. Mukaan on pakattu myös lenkki- ja salikamat, joten kaupunkiin tutustutaan myös sporttaillen. Toki meidän täytyy siinä sivussa kannustaa Suomen kiekkopojat voittoon. Pitänee hankkia jostain pieni Suomen lippu ja etsiä sporttibaari, joka näyttää pelit.

Blogi hiljenee muutamaksi päiväksi, mutta Instagramissa (anuelina76) pääsette mukaan fiilistelemään matkaamme. Kohdekin selviää huomenna siellä! Ja tietysti matkan jälkeen tänne blogiin tulee kooste reissusta. Siispä pidemmittä puheitta...

AURINKOISTA VIIKONLOPPUA!!


*Anu


Ps. Tarkkasilmäiset ehkä bongaavat kuvasta maan, jonn matkamme suuntautuu. Jääköön kaupunki ylläriksi. 

tiistai 17. toukokuuta 2016

Suolaista ja makeaa






Se on kuulkaa kesä nyt ja jäätelöaddikti on jo ihan koukussa! Jäätelö kuuluu ehdottomasti kesään ja minä olen todellinen suurkuluttaja. Jäätelöä menee pahimmillaan (vai parhaimmillaan?) päivittäin. Mokoma laktoosi-intoleranssi tosin rajoittaa jäätelövalikoimaa aika reilusti. Mutta kyllä hätä keinot keksii!

Muutamia laktoosittomia suosikkijäätelöitä tulee kesän mittaan tuunailtua erilaisilla höysteillä ja mielikuvitusta käyttämällä voi kuvitella syövänsä joka kerta ihan erilaista jäätelöä. Tällä kertaa jäätelöksi valikoitui kinuski-suklaa. Hyvää ihan sellaisenaankin, mutta vielä parempaa, kun sekaan heittää kourallisen herkullisia kuivapaahdettuja Nutisal-cashewpähkinöitä ja Daim-rakeita. Namskis ja rouskis! 

Näihin ihaniin rapsakoihin pähkinöihin tutustuin Indiedaysin IBD-tapahtumassa huhtikuussa. Plussaa pähkinät saavat öljyttömyydestä ja suuresta koostaan. Pähkinöitä on kahta herkullista makua: Pepper & Salt ja Sourcream & Onion. Jäätelön kaveriksi sopivat hyvin nuo suolaisen pippuriset pähkinät. Suolainen ja makea yhdessä toimii aina! 

Herkullista päivää sinullekin!


*Anu


**Yhteistyössä Nutisalin kanssa**



sunnuntai 15. toukokuuta 2016

Saaressa












Tämä Erä-Irma on ollut taas ihan innoissaan, kun pääsi tänään ystävän järjestämälle saariretkelle. Ystäväni opiskelee eräoppaaksi ja tämä retki oli eräänlainen näyttökoe ennen valmistumista. Aamulla ajelimme pienellä porukalla Loviisan rannoille ja lyhyen venematkan päässä meitä odotti kaunis vehreä saari. Patikoimme noin seitsemän kilometrin matkan pitkin polkuja ja metsäteitä. Kuljimme komeiden mäntymetsien ja valtavien mustikkamaiden halki. Nautimme auringonlämmöstä ja raikkaasta merituulesta. Eväät söimme suurien siirtolohkreiden suojassa. Opimme uutta niin linnuista, niiden lauluista kuin kukista ja muista metsän kasveista. Melkein haistoimme hirven ja valkohäntäkauriin, mutta pelästyivät varmaan minun pinkkiä takkia, kun eivät uskaltautuneet näytille. Neljä tuntia hurahti aivan huomaamatta rauhallisessa metsä- ja merenrantamaisemassa tallustellessa. 

Raitis ilma teki todella hyvää ja olo on raukea. Uni maistuu tänään varmasti puhtaissa lakanoissa. Mutta ennenkuin pääsen pujahtamaan sänkyyn, täytyy kannustaa Suomen Leijonat voittoon. Mukavaa iltaa ja hyvää yötä!


*Anu


torstai 12. toukokuuta 2016

Kirsikankukkia
















Ehdinpäs! Nimittäin käymään Roihuvuoren kirsikkapuistossa ennenkuin kukat lakastuvat ja putoavat. Kävin täällä kauniissa puistossa ensimmäisen kerran vuosi sitten äitienpäivänä ja ihastuin niin kovin, että sinne oli päästävä uudestaan. Kirsikan kukinta-aika on lyhyt, joten täytyy olla "kärppänä" paikalla juuri oikeaan aikaan. Nyt (eilen) osa kukista oli alkanut jo varista, joten montaa päivää puisto ei varmasti ole enää noin upeassa loistossa. Viime vuonna kävin hieman varhaisemmassa vaiheessa, silloin puissa oli avautuneiden kukkien lisäksi myös suloisia nuppuja. Tykkäsin ehkä enemmän siitä, niinpä ensi vuonna yritän tähdätä retkeni hieman aikaisempaan kukinnan vaiheeseen.

Hurjan kaunista, hempeää, pinkkiä, vaaleanpunaista, romanttista, suloista. Sitä se on! Kannattaa käydä ihailemassa paikan päällä, sillä kameralla ei mitenkään saa ikuistettua paikan kauneutta parhaimmillaan. Seuraavalla kerralla voisi ottaa mukaan piknikviltin ja -eväät ja viettää puistossa vaikka useamman tunnin.

Ihanaista aurinkoista torstaita, kohta on taas viikonloppu (vapaa sellainen myös minulla)!!


*Anu


Ps. Pahoitteluni teille joiden blogeja seuraan... Olen viettänyt viime päivinä todella vähän aikaa koneen ääressä, joten olen ihan pihalla mitä teidän blogeissa tapahtuu, saati että ehtisin kommentoimaan. Nämä aurinkoiset säät ovat pitäneet minut ulkona nautiskelemassa ja tämä koneella istuminen on viimeinen asia mitä haluan tämmöisinä päivinä tehdä. Kyllä mä taas parannan tapani kun alkaa sataa...


tiistai 3. toukokuuta 2016

Ihana kesäkurpitsamoussaka











Hei sinne kotiin ja keittiöön, nyt kokkaillaan!

Blogissani vilahtelee satunnaisen epäsäännöllisesti vinkkejä arkiruokailuun ja leivontaan. Koska  oma ruokavalioni ja arkiruokailuni on pääasiassa tylsää (sinkkukeittiön salaatit, sopat ja sekametelimössöt), ruuat eivät juuri koskaan pääse kameran tallentamiksi, saati että alkaisin niiden reseptejä jakelemaan. Ja toisekseen, olen usein ruoka-aikaan niin nälkäinen ettei mieleeni edes tule kaivaa kameraa esiin. Joskus haluan kuitenkin nähdä vähän enemmän vaivaa ja käyttää ruuanlattoon aikaa. Silloin herkkuruokani saattavat jopa päästä blogin sivuille.

Eilen kokkailin tämän alkuvuoden hitiksi noussutta kesäkurpitsamoussakaa. Löysin resepti Valion nettisivulta alkutalvesta ja ihastuin ikihyviksi. Sen jälkeen tätä helppoa ja hyvää arkiruokaa on tullut tehtyä ueamman kerran niin vieraille kuin vuorotyöläisen arkea helpottamaan. 


KESÄKURPITSAMOUSSAKA (4-6 annosta)

Jauhelihakastike: 

400g naudan jauhelihaa (10%)
2 sipulia
400g tomaattimurskaa (valkosipulilla maustettu)
4 valkosipulin kynttä
1tl suolaa
pizzamaustetta, oreganoa, chiliä, mustapippuria

Munamaito:

3 kananmunaa
2,5 dl ruokakermaa (4%)
1 dl maitoa
1 tl suolaa

Väliin: 

800g kesäkurpitsaa


Alkuperäinen resepti (KLIK) muokkaantuu käytössäni joka kerta, niin tälläkin kertaa (yllä juurikin muokattu versio). Rakastan valkosipulia, joten sitä tulee aina vähintään tuplasti ja muitakin mausteita heitän sekaan reilulla kädellä. Tällä kertaa jätin reseptissä olevan juuston kokonaan pois ja vaihdoin kermankin kevyempään, koska halusin tehdä mahdollisimman kevyen version. Välillä laitan jauhelihakastikkeeseen raastettua porkkanaa, toisinaan fetamuruja. Reseptin muuntelussa kannattaa käyttää mielikuvitusta oman maun mukaan. Itse syön tästä annoksesta neljä kertaa, mutta esim. salaatin ja leivän kanssa tarjoiltuna annoksesta riittää jopa kuudelle.

Mukavia kokkailuhetkiä ja aurinkoista tiistaita!


*Anu