Voi pyhät apinat - Aamu Ubudin apinametsässä

Balin Ubudissa on hurjan paljon tekemistä ja näkemistä. Yksi suosituimmista vierailupaikoista lienee aivan keskustan tuntumassa sijaitseva The Sacred Monkey Forest Sanctuary eli yksinkertaisemmin pyhä apinametsä. Alueella asuu yli 600 makakiapinaa. Turistit pääsevät ihmettelemään apinoiden touhuja ja nauttimaan viidakkomaisesta metsästä päivittäin vaivaiseen 3,50e hintaan. Alueella on kolme hindutemppeliä, näyttelytila ja matkamuistomyymälä. Mutta alueen päätähtiä ovat tietysti nuo hurmaavat ja varsin riiviömäiset apinat.

Aluksi olin vähän empiväinen, ajatus apinametsään menosta tuntui hieman pelottavalta. Mitä jos ne vievät kameran, purevat, kiipeilevät päälle jne. Viimeisenä Ubud-päivänä rohkaisin kuitenkin mieleni, koska menemättä jättäminen olisi taatusti jäänyt harmittamaan. Noudatin ohjeita enkä ottanut mukaan mitään syötävää ja kaikki korut jätin majatalolle. Vierailu oli ihan hitti! Täytyy sanoa, että se taisi olla  tähän mennessä Balin matkani kohokohta. Rakastuin näihin pikkuserkkuihin ihan täysin!

Pikkuapinoiden leikkejä oli hauska seurailla ja äitiapinoiden hellyys oli sydäntäpakahduttavaa. Isot urokset ottivat välillä yhteen, selkeästi jotain reviirirähinää. Puiden latvustot kahisivat, välillä sieltä tultiin hurjaa vauhtia alas. Pikkuapinoiden lempikiipeilypaikkoja tuntuivat olevan kaikenlaiset patsaat, joita alueelta löytyykin runsaasti. Apinoilla oli aamupala-aika, joten bataattia popsittiin siellä täällä. Ja olipa yksi pari aamuseksipuuhissakin. Hups!

Ja kyllä, apinat kiipeilivät myös ihmisten päälle. Ei se niin pelottavaa ollutkaan ja kun pysyi rauhallisena niin eivät ne käyneet aggressiiviseksi. Pari tyyppiä oli kiinnostunut mun kirjavista lökäpöksyistä, kävivät niitä vähän nykimässä ja maistelemassa. Yksi olisi mielellään maistellut myös minun kantapäätä. Puistovartijat pitävät kuitenkin huolen etteivät apinat aiheuta suurempaa harmia. Selkeästi apinat tottelevat näitä puistovartijoita.

Aamu apinametsässä oli ihan mahtava! Olisin voinut adoptoida kaikki pikkuapinat, varsinkin tuon ylimmän kuvan vastasyntyneen (musta), jonka liikkeet olivat vielä kovin haparoivia. Ja kyllä se vaan taas kerran ihmetytti, miten inhimillisiä nämä kaverit ovat. Meissä on kyllä todella paljon samankaltaisuutta!

Viikko Ubudissa vierähti vauhdilla, huomenna jatkan matkaa jälleen rantamaisemiin. Yksi Ubud-juttu on kuitenkin vielä tulossa, pysykäähän kuulolla!

Apinamaisin terveisin,

*Anu

Vähän väriä

Sen verran harmaa päivä tämä perjantai 13., joten nyt kaivataan vähän väri-ilottelua. Tällä kertaa väriroiskaus tulee Thaimaasta, missä rakastetaan värejä. Meillä suomalaisilla harmaavarpusilla olisi vähän opittavaa. ;) Jos värit (tai kuvatulva) saavat sinut voimaan pahoin, niin tämä postaus kannattaa skipata. Jos värit piristävät, niin hyppää kyytin ja nauti!

Kukat

Thaimaassa rakastetaan kukkia ja niitä löytyykin joka paikasta. Torit pursuilevat upeita kukkia ja asetelmia, temppeleiden pihoissa on kauniita istutuksia, hotellit koristelevat tilojaan kukkasilla. Jopa katujen varsilta voi bongata ruukkuja, joissa kasvaa upeita lootuksia ja orkideoja. Kävin Pohjois-Thaimaassa orkideapuutarhalla, siellä niitä lempikukkiani vasta olikin!

Perhoset

Orkideapuutarhan yhteydessä oli kaunis pieni perhospuutarha, missä pääsi ihailemaan ja valokuvaamaan kauniita ja värikkäitä perhosia ihan lähietäisyydeltä. 

Ruoka

Ruokakin on Thaimaassa todella värikästä (vertaa suomalaiseen makaronilaatikkoon tai nakkikastikkeeseen...). Katukeittiöistä saa herkullista ja värikästä syötävää, torit ovat täynnä houkuttelevan näköisiä hedelmä- ja vihannesröykkiöitä. Vihanneksia käytetään ruuanlaitossa paljon.

Hassuttelua

Suuria ja hassuja eläinfiguureja voi bongata vähän sieltä ja täältä. Nämä alla olevat oliot nököttivät ostoskeskuksen tuloaulassa ja suuret norsut erään designputiikin (norsuaiheisia käsitöitä) ulkopuolella. 

Saippuakukkia

Monet thaimaalaiset ovat todella taitavia käsistään. Nämä alla olevat värikkäät kukkaset on kaiverrettu saippuasta. Samanlaista kaiverrustaitoa käytetään mm. hedelmiin ja vihanneksiin. Ei siis ole ollenkaan yllättävää jos ruokalautasellasi on porkkanasta kaiverrettu kukkakoriste!

Päivänvarjot

Pohjois-Thaimaan Chiang Maissa kävin päivänvarjotehtaassa. Siellä miehet ja naiset valmistivat käsityönä näitä upeita ja värikkäitä päivänvarjoja. Tehtaan myymälästä niitä sai ostaa pilkkahintaan. 

Ollaanko siellä vielä hengissä ja hyvissä voimissa vai tuliko oksu?! Toivottavasti sinunkin harmaa päivä (vai paistaako jossain?) sai vähän väriterapiaa! 

Mukavaa ja rentouttava viikonloppua!

*AnuElina

Elephant Nature Park - lomani vaikuttavin kohokohta

Tammikuisen Thaimaan lomani paras, vaikuttavin ja tunteellisin päivä oli se keskiviikko, jolloin pääsin vierailemaan elefanttien turvakodissa. Elephant Nature Park (kotisivut täällä) on varmasti yksi tunnetuimmista ja ilmeisen hyvässä mainessa, jos kirjoitteluihin (ja omiin silmiin) on uskominen. Turvakodin on perustanut thaimaalainen nainen "Lek" (suomeksi pieni), joka pelastaa kaltoinkohdeltuja norsuja turvakotiinsa toipumaan traumoistaan ja vammoistaan sekä elämään parempaa loppuelämää. Tilalta löytyy myös paljon pelastettuja kulkukoiria ja -kissoja sekä puhveleita.

Turvakoti (nimitys sopii paikalle mielestäni hyvin) pyörii pääosin vapaaehtoistyön voimin. Työntekijöistä suurin osa on paikallisia, mutta siellä on myös paljon turisteja, jotka tulevat esimerkiksi viikon mittaiseen vapaaehtoistyöhön. Vapaaehtoiset maksavat majoituksesta ja ruuasta ja antavat oman panoksensa turvakodin eläinten hoitamiseen. Lisäksi turvakodissa käy päivättäin rajoitettu määrä päivävieraita (kuten minä olin), jotka pääsevät ruokkimaan ja pesemään norsuja sekä seuraamaan niiden onnellisempaa elämää ja kuulemaan uskomattomia tarinoita. Vierailu ei tietenkään ole ilmainen, se kustantaa thaimaalaisittain aika paljon (75e), mutta sillä rahalla ylläpidetään paikkaa ja ostetaan uusia kaltoinkohdeltuja norsuja pahoilta ihmisiltä.

Päivän mittaan pääsimme ruokkimaan isoja ihania jättiläisiä vesimeloneilla ja kurpitsoilla. Nälkäisiä kavereita! Oman lounaan ja norsujen päivälevon jälkeen saimme pestä norsuja joella heittämällä ämpärillä vettä niiden päälle. Selvästi tyypit nauttivat tästä käsittelystä. Päivän mittaan kuljimme myös norsujen perässä pihalla ja seurasimme niiden touhuja ja tietenkin poseerasimme niiden vieressä ja taputtelimme hellästi kiitokseksi. Norsuilla EI ratsasteta, se ei ole norsun luontainen toiminto (vai oletko nähnyt emon kantavan norsunpoikasta selässään?)! 

Kuulimme myös tarinoita näistä pelastetuista norsuista. Yksi oli sokeutettu ampumalla ritsalla silmään, koska ei totellut metsätöissä, toinen (pieni poikanen, kuva 9) oli astunut maamiinaan ja saanut jalkaansa pahan vamman, joka ei kahden vuoden hoitamisen jälkeenkään ole vielä kunnossa. Lisäksi laumassa oli norsu, joka oli ollut turisteja huvittamassa kaupungin liikenteessä ja iso auto oli ajanut päälle, seurauksena lonkkamurtuma. Lisää näitä tarinoita voit lukea kotisivuilta, jos kiinnostaa.

Päivän aikana näimme myös jotain todella järkyttävää, joka sai monikymmenpäisen yleisön aivan hiljaiseksi ja aikuisen naisen (minut tietenkin) itkemään. Katsoimme tunnin mittaisen videon, jossa kerrottiin siitä, miten norsuja "koulutetaan" ihmisen työvälineeksi mm. metsätöihin ja turistihuvituksiin (mm. siihen ratsastamiseen!). Videon materiaali oli niin hirvittävää katsottavaa, että vieläkin alkaa itkettää kun sitä muistelen. Herkät voivat skipata seuraavat pari lausetta: Norsu suljetaan noin viikoksi pieneen, itsensä kokoiseen karsinaan ja sitä piestään kepeillä, joiden päässä on 10-15cm rautanaula tai muu terävä esine. Kidutuskeinoja on taatusti muitakin, mutta tämä jäi muistoksi verkkokalvoilleni ikuisesti. Pieksämistä jatkuu viikon verran, tai niin kauan, että norsu alistuu ihmisen tahtoon. Se kauhu niiden norsujen silmissä ja se taistelu, että pääsisivät siitä kidutuskammiosta pois, oli aivan kamalaa katsottavaa.

Tämä lohdullinen ja ihana, luonnon keskellä oleva turvakoti on monen hellyttävän jättiläisen pelastus. Päivä teki suuren vaikutuksen minuun ja varmasti kaikkiin, jotka paikassa vierailevat. En ole koskaan ollut mikään luonto- tai eläinaktivisti, mutta nyt se alkaa nostaa päätään minussakin. Siksi uskallankin vedota sinuun siellä ruudun takana: 

* Älä ratsasta norsulla!

* Älä ruoki vangittuja norsuja esim. Bangkokin kadulla 

* Älä osallistu norsunäytöksiin

Tämä pätee kaikkiin muihinkin eläimiin, jotka tuodaan kidutettuina, huumattuina jne. turistien iloksi. Eläimen ilo tai oma valinta se ei ainakaan ole! Toivottavasti ei sinunkaan...

TÄSTÄ voit halutessasi katsoa  lyhyen videon "koulutuksesta" eli kidutuksesta. Videolla elefanteista kertoo mm. tämän Elephan Nature Parkin perustaja Lek.

Kiitos jos jaksoit lukea ja kiitos jos olet elefanttien puolella! <3

*AnuElina