Oi, kuusipuu!

Niin siinä sitten kävi, että eipäs-juupas-väittely kuusen hankinnasta kääntyi "juupaksen" voitoksi ja nyt olkkarin nurkassa tönöttää itseni pituinen aito metsäkuusi. Latvasta harva ja vyötäröltä pönäkkä niinkuin omistajansa. Ihan luvallisesti Bauhausin kuusitorilta kävin sen hakemassa huokeaan 15 euron hintaan. Ei ole kuusi ainakaan hinnalla pilattu ja kestänee varmasti neulasineen joulunpyhien yli. Kuusi kotiutui eilisaamuna ja hätäpäissäni ennen iltavuoroon suunnistamista kaivelin koristelaatikosta vanhat koristeet ja ripustelin ne puolihuolimattomasti kuusen oksille. Vaikka koristelu on tyyliltään sellainen jouluun sopiva sekametelisoppa, niin onneksi värimaailma on turvallinen musta-valkoinen. 

Oksilla keikkuvat sulassa sovussa itse virkatut (joo, olen joskus osannut!) ja tärkätyt (vasta viime viikolla) lumihiutaleet, kennopaperipallot, paperitähdet ja -hiutaleet sekä jokunen perinteinen pallerokin. Kuusenkynttilöitä en ole koskaan omistanut, joten valaistuspuolen hoitaa ihan tavalliset jouluvalot, jotka on nähty välillä niin taulujen ympärillä, ikkunassa kuin lasipulloihin sullottuinakin. Varsin monikäyttöiset ja vanhat valot toimivat edelleen. Kun kuusi oli valmis ja kuusenjalka täytetty vedellä niin tajusin, että olisihan joku kuusenalusmattokin ollut kiva. No, ilman mattoa mennään nyt, onpahan helpompi imuroida varisseet neulaset. 

Nyt täällä kotona näyttää vihdoin jouluiselta. Kyllä se kunnon joulu kuusen vaatii! Kun muuten olen aika hillitty joulukoristelujen kanssa (kukat, kynttilät ja valot), niin kuusi tuo joulutunnelman takuuvarmasti tuoksuineen päivineen. Tulipa tuossa innostuksissani heitettyä myös pari jouluista tyynyä sohvalle ja nojatuoliin. Nyt mun joulukoti on valmis.

Rentoa aatonaatonaattoa!

*Anu