Minustako kondiittori?

Terveisiä juustokakkutehtaalta!

Täällä on ollut varsin makoisa viikko. Alkuviikosta tuli pyöräytettyä kakku jos toinenkin, kun piti juhlia uuden vuosikymmenen vaihtumista niin perheen kuin työkavereiden kanssa. Tiistain perhebrunssista kerroinkin jo ( täällä ) ja kiusasin teitä herkkukuvilla. Keskiviikkona tarjosin työkavereilleni perinteisemmät synttärikakkukahvit. Leivoin kahvipöytään kolme erilaista juustokakkua. 

Amerikkalainen suklaajuustokakku on tuhti suklainen herkku, joka saa suklaanystävän sydämen sulamaan. Pohjan minttukeksit antavat kakulle vahvan mintun maun, jollekin saattaisi tulla mieleen Pätkis-patukka. Itse en ole suuri minttufani, joten seuraavalla kerralla teen pohjan jostain muusta suklaakeksistä. Koristeeksi murskasin hassel- ja saksanpähkinöitä ja ripottelin sekaan vähän valkosuklaarouhetta. Kakku keräsi kovasti kehuja suklaan ystäviltä.

Puolukkajuustokakku oli minulle uusi tuttavuus. Itse asiassa tarkoitus oli leipoa uunissa paistettava juustokakku, mutta muutin mieltäni viime hetkellä ja päädyin tähän reseptiin, koska halusin ehdottomasti hyydytetyn kakun. Reseptin ohjeesta poiketen tein pohjan Digestive-kekseistä ja täytteen tein puolitettuna. Vaalea rahkainen täyte oli sopivan makea ja puolukkainen "kansi" toi kakulle ihanaa pirteyttä ja raikkautta. Koristelin kakun pakastepuolukoilla ja metsän reunasta kerätyillä puolukanvarvuilla. Tämä kakku nousi monen suosikiksi juuri tuon ihanan makea-kirpeä-yhdistelmän vuoksi. Kyllä tämä oli myös minun suosikkini!

Valkosuklaa-limejuustokakku on vanha tuttu, tätä olen tehnyt useita kertoja ja menestys on aina taattu. Sama kakku oli muuten itsenäisyyspäivän brunssilla kahvipöydässä. Valkosuklaa antaa kakulle makeuden ja runsaan maun, lime tuo mukavasti raikkautta. Reseptin mukaan kakkuun tulee limekiille, mutta minä jätin kiilteen tällä kertaa pois ja koristelin kakun limeviipaleilla ja sitruunamelissan lehdillä. 

Ja mitä tuohon otsikkoon tulee, se ei ole aivan tuulesta temmattu ajatus. Kondiittorin työ on kiinnostanut minua jo nuoresta tytöstä asti, olenhan aina ollut innokas leipoja. Nautin todella paljon erityisesti makeiden herkkujen leipomisesta (ja syömisestä). Nyt kun edessä on suuri elämänmuutos, niin täytyy varmasti punnita myös vaihtoehtoja uudelleenkouluttautumisesta. Yksi suuri unelmani olisi perustaa oma kahvila, jossa olisi tarjolla oman leipomon herkkuja. Eihän sitä koskaan tiedä, unelmat saattavat joskus toteutua jos niihin oikein kovasti uskoo... 

Nyt taidan nautiskella piccolopullon kuplivaa, koska se unohtui synttärikiireissä juomatta! Sinulle toivottelen oikein makoisaa lauantai-illan jatkoa!

*Anu