Uusi mahdollisuus

Aurinkoista torstaihuomenta sinne ruudun toiselle puolelle! Tällä puolella onkin ruutua tuijotettu viime päivinä oikein urakalla, kun flunssa on pitänyt aktiivisen ja liikkuvaisen naisen tiiviisti neljän seinän sisällä. Onneksi tauti ei vienyt päiviksi sängyn pohjalle, vaan olen jaksanut satojen niistämiskertojen ja aivastusten välissä näpytellä koneella ja räpsiä jopa muutamia kuvia. Kiitos flunssan, blogissakin on taas eloa!

Ennenkuin tauti ehti iskeä kunnolla päälle tein olohuoneessa pienen muutoksen. Annoin uuden mahdollisuuden Yumi-pöydille, jotka alunperin ostin tähän kotiin viime syksynä, mutta hylkäsin ne varastoon aika nopeasti, kun kaipasinkin toisenlaista pöytää. No, Ikean PS-pöytä jouti nyt puolestaan varastoon ja toin nämä mustat sirot kaunottaret takaisin käyttöön. Oli se onni etten hätäpäissäni kirppisinnostuksessani mennyt myymään näitä, koska nämä pöydäthän sopivat olkkariini ihan täydellisesti. Mitä mahdoinkaan ajatella viime syksynä kun ne hylkäsin? Pöydät yhdistävät kivasti mustan nojatuolin ja rahin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja tuovat sopivasti kontrastia. 

Lupailivat vielä aurinkoa tähän päivään ja kuulema sitten alkaa ne oikeat syyssäät sateineen. Ajattelin uskaltautua pienelle happihypylle (lue: ruokakauppaan), koska tämä sisällä oleskelu alkaa jo nyppiä. Tuskinpa flunssa siitä pahastuu, kun hissukseen hiipii nuo muutaman metrit kaupan suuntaan. Ajattelinpa olla jopa niin rohkea, että kokeilen tänään töihin paluuta yhden yövuoron verran... sitten olisi vapaa viikonloppu edessä ja voi jatkaa sairastelua. Näillä hurjilla suunnitelmilla sukelletaan tähän torstaipäivään! Mitä hurjaa sinä ajattelit tehdä?

Aurinkoa päivään!

*Anu

Lohturuokaa

Hupsistakeikkaa, se on marraskuu! En tosin ihan tämmöistä aloitusta marraskuulle suunnitellut... Täällä nimittäin kroppa petti ja flunssa iski heti sunnuntaina. Kaktuksen piikkejä on nielty ja nessupaketti kaivettu esiin. Kamala sanoa, mutta en ole oikeastaan kovin harmissaan tästä (paitsi siitä etten pääse urheilemaan), ajoitus sattui nimittäin aika nappiin (ei tärkeitä menoja, lomaa tms.) ja kaipasinkin uuvuttvan puolen vuoden jälkeen pientä pakkolepoa. "Nautin" nyt siis levosta, kuumasta piparminttuteestä ja glögistä, villasukista ja verkkareista, ikkunan takaa paistavasta auringosta, tv-sarjoista ja leffoista, blogeista jne. oikein ajan kanssa, kun ei muutakaan oikein jaksa. 

Kuumien juomien lisäksi on toki syötäväkin jotain. Minä olen siitä kummallinen ihminen (vai olenko?), että minulla ei mene ruokahalu sairaanakaan (makuaisti tosin kärsii). Harmi sinänsä, koska sairasloma voisi toimia hyvänä laihiksena... Eilen muistin, että kuukauden takaisista illanistujaisista jäi jäljelle yksi paketti pieniä tortillalettuja. Niiden sisälle kyhäsin jääkaapin antimista makoisat täytteet: kanaa, punakaalia, luumutomaatteja, avokadoa, korianteria ja salaattia. Mausteeksi makeaa chilikastiketta ja limen mehua. Ihanaa ja helppoa lohtulounasta niiskuttajalle! Illalla hoksasin laittaa lettujen sisään vielä vuohenjuustopalan jämät ja sehän vasta hyvä idea olikin. Iltapalalätyistä tuli vieläkin herkullisemmat! Onneksi aineksia jäi vielä jäljelle, herkkulounasta luvassa siis tänäänkin... 

Jospa vielä keittelisin kupin teetä... Aurinkoista tiistaita sulle!

*Anu

Inspiraatioita etsimässä - Indiedays Bloggers' Inspiration Day

Heips! 

Tuonpa heti tuoreeltaan terveiseni tämän päivän Indiedays Bloggers' Inspiration Day-tapahtumasta! Tämä päivä ei tehnyt poikkeusta edellisiin. Tarjolla oli hyvää tunnelmaa Helsingin kattojen yllä, jo viime keväästä tutuksi tulleessa Maxinessa. Yhteistyökumppanit/sponsorit esittelivät tuotteitaan ja innostivat mukaan blogikampanjoihin. Parasta koko iltapäivässä oli tietenkin ihanien blogisiskojen tapaaminen. Oli monta vanhaa tuttua ja sain myös ilon tavata muutamia uusia kasvoja blogien takaa. Kiitos jokaiselle! 

Tarjoilut eivät pettäneet tälläkään kertaa. Pöytään oli katettu aasialaisia herkkuja: broileria, lammasta, lohta jne. Niin ihania makuelämyksiä, että niitä piti ihan toistamiseen käydä napsimassa. Juomapuolestakin oli pidetty huolta ja tarjolla oli viime kerroiltakin tuttuja juomasuosikkeja sekä jotain uutta maisteltavaakin. Tällä kertaa tuo Pellegrino-malja oli suosikkini (pakon sanelemana). 

Reilu pari tuntia viihdyimme sisustusbloggariporukalla tapahtuman huumassa ja sen jälkeen suuntasimme 12 naisen voimin täyttämään vatsojamme vielä lisää ravintolan pöydän ääreen. Iltapäivä hujahti huomaamatta hyvässä seurassa kuulumisia vaihdellen. Nyt istun jo kotona ja koitan niellä karvasta kalkkia eli harmitusta siitä, että en tällä kertaa pääse mukaan illan blogigaalaan. Ette usko miten harmittaa, mutta töihin on mentävä, ei auta itkut nyt. Voin luvata, että ensi kevään kekkereitä en jätä väliin mistään hinnasta!

Hauskaa iltaa gaalailijoille ja koti-iltaa viettäville!

*Anu

Ps. Blogisiskot, ootte ihania! <3

Jos voisin olla karhu

Viime yönä siirryttiin talviaikaan. Olin töissä, työvuorosuunnittelun "grande catastrophe". Klo 4.00 tajusin, että kellon on vasta 3.00. Seinäkello pysähtyi. Yksi tunti yövuorossa elettiin kahteen kertaan. Onneksi oli rauhallista, nuokuttiin sohvalla ja nojatuolissa.

On pimeää. Ja sataa. Ja on tosi pimeää. Ja synkkää. Ja sataa. Ja sanoinko että on aika kamalan pimeää? Syksy on mukavaa aikaa niin kauan, kun aurinko paistaa ja illat ovat vielä suht valoisia. Mutta nyt on pimeää. Sytytin kynttilät ja tunnelmavalot. Päätin pysyä yövuorokoomassani sisällä lämpimässä. Keitin teetä ja söin suklaata. Villasukat jalassa. 

Tämä vuodenaika on haastava. Ja hieman uuvuttava. Voisin vain nukkua. Ja syödä. Olisinpa karhu. Talviuni olisi kiehtova ajatus (silloin ehkä laihtuisikin). Mutta en ole karhu. Mutta onneksi on koti, lämmin ja turvallinen. Onneksi on ystäviä. Onneksi on kynttilät, kutimet ja teetä. Onneksi on villasukat, tunnelmavalot ja lampaantaljat. Onneksi on kuntosali ja lenkkipolut. Onneksi kalenterissa lukee Tuhkolma, IBD, Lahti, pikkujoulut, Chisun keikka ja joulu. Todennäköisesti myös tyttöjenilta ja Hämeenlinna. Ja talviloma kaukana lämpimässä 73 päivän kuluttua. Selviän. Ihan varmasti. Ja kohta on kevät (jos oikein positiivisesti yritän ajatella).

Pimeyttä vastaan taistellen, 

*Anu