sunnuntai 25. lokakuuta 2015

Jos voisin olla karhu








Viime yönä siirryttiin talviaikaan. Olin töissä, työvuorosuunnittelun "grande catastrophe". Klo 4.00 tajusin, että kellon on vasta 3.00. Seinäkello pysähtyi. Yksi tunti yövuorossa elettiin kahteen kertaan. Onneksi oli rauhallista, nuokuttiin sohvalla ja nojatuolissa.

On pimeää. Ja sataa. Ja on tosi pimeää. Ja synkkää. Ja sataa. Ja sanoinko että on aika kamalan pimeää? Syksy on mukavaa aikaa niin kauan, kun aurinko paistaa ja illat ovat vielä suht valoisia. Mutta nyt on pimeää. Sytytin kynttilät ja tunnelmavalot. Päätin pysyä yövuorokoomassani sisällä lämpimässä. Keitin teetä ja söin suklaata. Villasukat jalassa. 

Tämä vuodenaika on haastava. Ja hieman uuvuttava. Voisin vain nukkua. Ja syödä. Olisinpa karhu. Talviuni olisi kiehtova ajatus (silloin ehkä laihtuisikin). Mutta en ole karhu. Mutta onneksi on koti, lämmin ja turvallinen. Onneksi on ystäviä. Onneksi on kynttilät, kutimet ja teetä. Onneksi on villasukat, tunnelmavalot ja lampaantaljat. Onneksi on kuntosali ja lenkkipolut. Onneksi kalenterissa lukee Tuhkolma, IBD, Lahti, pikkujoulut, Chisun keikka ja joulu. Todennäköisesti myös tyttöjenilta ja Hämeenlinna. Ja talviloma kaukana lämpimässä 73 päivän kuluttua. Selviän. Ihan varmasti. Ja kohta on kevät (jos oikein positiivisesti yritän ajatella).

Pimeyttä vastaan taistellen, 

*Anu


18 kommenttia:

  1. Ja miten ihana postaus <3 kera kauniit kuvat ja tälle syys ihmiselle kaikkea ihanaa! :) villasukat ja tee on aika loisto yhdistelmä, tänä syksynä entistä isommalla innolla :)

    Täältä kovasti tsemppiä! <3 päivä päivältä kohti valoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Pakkohan tässä on yrittää jaksaa, ei tuota aikaa saa käännettyä pikakelauksella eteenpäin...

      Poista
  2. Voih, olen niin samaa mieltä! Pakko myöntää, että pieni ahdistus iski tänään. Tulisipa edes lunta maahan valoa tuomaan. Surkeaa katsoa ulos...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eilen oli kyllä todella synkkä päivä. Tänään taisi paistaa aurinko koko päivän, mutta enhän minä siitä päässyt nauttimaan kun nukuin klo 17 asti ja taas oli pimeää...

      Poista
  3. Ihanat ihanat kuvat! Ja niin samat ajatukset täälläkin, syksyn on uuvittavin ja vaikein aika itsellekin. Oikeasti veto tahtoo olla ihan veks ja mieli painua väkisinkin maahan, kohta on kevät....ihan kohta ! Jaksetaan yhdessä pimeän yli! Halit!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Syksy on aina ollut raskasta aikaa mulle, juurikin valon määrän vähenemisen takia. En kestä tätä pimeyttä.

      Poista
  4. Ihania kuvia! <3 Ja täällä ollaan ihan samoissa ajatuksissa, oikein ahdisti, kun illalla oli niin pimeää jo viideltä (!) ja vettä tulee. Tekee todellakin mieli käpertyä vain sohvannurkkaan. Eiköhän me tästä kuitenkin selvitä, vai mitä, onneksi on kaikkea mukavaa luvassa tälle pimeimmälle kaudelle. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Jenni! On kyllä tosi ankeaa kun viidelta tulee jo pimeä. Tuntuu että päivästä on lähtenyt monta tuntia pois... :(

      Poista
  5. Ihana postaus ja NIIN totta! Toivottavasti nähdään IBD:ssä :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos! Hyvä kuulla että on muitakin pimeydestä ahdistuvia!
      Eiköhän me nähdä lauantaina, jos olet tulossa päivätapahtumaan...

      Poista
  6. Loistava otsikko ja ihanat kuvat! <3 Tsemppiä pimeyteen! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Kristiina! Tsempillä eteenpäin!

      Poista
  7. Ihanat kuvat! <3 Juuri juttelin töissä jonkun kanssa miten on jännä juttu, ettei sitä suomalainen ikinä totu tähän joka vuotiseen pimeään vuodenaikaan, vaikka täällä koko elämänsä asuu :) Mutta onneksi on juurikin noita mainitsemiasi asioita elämää helpottamassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä, tähän ei totu ikinä ja joka vuosi tätä synkkyyttä odottaa kauhulla! Täytyy vaan buukata kalenteri täyteen kaikkea kivaa, että aika menisi vähän nopeammin kevään puolelle...

      Poista
  8. No niin olen samaa mieltä, eli olisin mielelläni karhu - tai muumi - ja nukkuisin maaliskuuhun saakka :) Voisin herätä jouluviikoksi ja jatkaa sitten unia.

    Aivan ihanat kuvat olet taas meille laittanut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi minulla näyttäisi olevan useita unikavereita. :) Maaliskuussa voisi sitten yhdessä heräillä hiljalleen kesään...

      Poista
  9. Mutta kuka sua pakottaa tekemään yötyötä? Eikö se ole oma valinta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi kukaan ei pakota, vaan saan tehdä yötyötä ihan omasta tahdosta, koska se sopii minulle paremmin kuin 3-vuorotyö. Tässä postauksessa en kertonut työuupumuksesta tai yövuorojen rasituksesta vaan pimeydestä, kaamosväsymyksestä ja alavireydestä...

      Poista