Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyhdyt. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste lyhdyt. Näytä kaikki tekstit

perjantai 7. lokakuuta 2016

Perjantaiaatoksissa








Hei sinä siellä, mitä kuuluu?

Täällä on aloiteltu pidennetyn vapaan viikonlopun viettoa rennosti kotosalla (no, salilla tietenkin kävin). Koneellinen pyykkiä pyöritelty ja tiskarissa puhtaat astiat odottavat kaappiin laittoa. Aurinkoinen sää mahdollisti myös kotona kuvaamisen, joten kamerakin on taas päässyt töihin. Melkein meinasin jo hypätä verkkareihin ja lähteä fillaroimaan tuonne ruskan keskelle, mutta päätinpä kuitenkin tulla moikkaamaan teitä tänne ensin. 

Poden toisinan huonoa omaatuntoa siitä, että blogi on jäänyt to do-listani häntäpäähän. Keksin aina kaikkea (mukamas) mukavampaa puuhaa. Niin, onhan tämä ihan mukavaa, kun alkuun pääsee, mutta viime aikoina sanat on ollu hukassa. Se ei tarkoita kuitenkaan sitä, etteikö päässäni viuhahtelisi satatuhatta asiaa, mutta en vaan saa puettua mitään kirjalliseen asuun. Kuvia on useammankin postauksen tarpeiksi, mutta tarinat ovat hukassa. Annetaan juttujen siis hautua ja odotella sopivaa hetkeä. 

Sadastatuhannesta päässäni sinkoilevasta  asiasta yksi on tämä blogi ja millaisena haluan sitä jatkaa. Vaikka olen monenmonta kertaa päättänyt lopettaa, niin aina päädyn jatkamaan. Ja nyt todellakin jatkan, sillä elämässäni on edessä niin suuria muutoksia, että minulla on pakko olla joku paikka missä purkaa kaikkea uutta ja ihmeellistä. Ja tietenkin haluan jakaa kaiken teidän kanssa. Blogi tulee taatusti muuttumaan jonkin verran, tai ehkä aloitan jopa ihan uuden blogin. Katsotaan, aika näyttää. Tiedän, että olen nyt tosi ärsyttävä, koska en kerro vielä mitä tapahtuu. Malttakaa mielenne, kyllä minä kerron viimeistään marraskuun alkupuolella, kunhan kaikki olennaiset asiat varmistuvat. Sen verran voin sanoa, että sisälläni on todella innostunut, kutkuttava ja jopa hieman pelottava tunne! 

Nyt nappaan kameran matkaan ja lähden kurvailemaan lähihuudeille! Ihanaa perjantaita ja iloa viikonloppuun!


*Anu


Ps. Sisustusrintamalla tehdään nyt hyvin varovaisia ja vähäisiä uudistuksia/hankintoja, mutta jotain uutta oli saatava syksyn iloksi: ihana betonitarjotin ja iso lyhty. Tykkään ihan hirmusti molemmista!


torstai 5. marraskuuta 2015

Uusi mahdollisuus











Aurinkoista torstaihuomenta sinne ruudun toiselle puolelle! Tällä puolella onkin ruutua tuijotettu viime päivinä oikein urakalla, kun flunssa on pitänyt aktiivisen ja liikkuvaisen naisen tiiviisti neljän seinän sisällä. Onneksi tauti ei vienyt päiviksi sängyn pohjalle, vaan olen jaksanut satojen niistämiskertojen ja aivastusten välissä näpytellä koneella ja räpsiä jopa muutamia kuvia. Kiitos flunssan, blogissakin on taas eloa!

Ennenkuin tauti ehti iskeä kunnolla päälle tein olohuoneessa pienen muutoksen. Annoin uuden mahdollisuuden Yumi-pöydille, jotka alunperin ostin tähän kotiin viime syksynä, mutta hylkäsin ne varastoon aika nopeasti, kun kaipasinkin toisenlaista pöytää. No, Ikean PS-pöytä jouti nyt puolestaan varastoon ja toin nämä mustat sirot kaunottaret takaisin käyttöön. Oli se onni etten hätäpäissäni kirppisinnostuksessani mennyt myymään näitä, koska nämä pöydäthän sopivat olkkariini ihan täydellisesti. Mitä mahdoinkaan ajatella viime syksynä kun ne hylkäsin? Pöydät yhdistävät kivasti mustan nojatuolin ja rahin yhtenäiseksi kokonaisuudeksi ja tuovat sopivasti kontrastia. 

Lupailivat vielä aurinkoa tähän päivään ja kuulema sitten alkaa ne oikeat syyssäät sateineen. Ajattelin uskaltautua pienelle happihypylle (lue: ruokakauppaan), koska tämä sisällä oleskelu alkaa jo nyppiä. Tuskinpa flunssa siitä pahastuu, kun hissukseen hiipii nuo muutaman metrit kaupan suuntaan. Ajattelinpa olla jopa niin rohkea, että kokeilen tänään töihin paluuta yhden yövuoron verran... sitten olisi vapaa viikonloppu edessä ja voi jatkaa sairastelua. Näillä hurjilla suunnitelmilla sukelletaan tähän torstaipäivään! Mitä hurjaa sinä ajattelit tehdä?

Aurinkoa päivään!

*Anu


maanantai 15. joulukuuta 2014

#15 Kuka kurkkii ikkunasta?











Siinä ne nyt ovat, kaapin päällä somassa rykelmässä. Mun talot! Olin alunperin sitä mieltä, että tänä vuonna talot eivät pääse varastosta päivänvaloon, vaan kuinkas kävikään?! Tykkään näistä taloista tosi paljon, vaikka eivät enää olekaan suurinta huutoa joulusisustamisessa. Ovathan ne vähän romanttiset (vai ovatko?), mutta sopivat hyvin kotini kokonaisuuteen, joka ei muutoin ole enää romanttinen. Kynttilät talojen sisällä kajastavat ikkunoista hentoa valoa, ihan kuin taloissa asuisi joku ja tarkkailisi mun touhuja. Joulutonttu? ;) No, ehkä lapsille tuon sadun voisi syöttää, itse tyydyn vain ihailemaan kaunista talokokoelmaani!

Hurahditko sinä aikoinaan näihin talolyhtyhin? Joko talot on laitettu kierrätykseen vai vieläkö sinunkin taloissa palaa valot? 

Talvista tunnelmaa alkavaan viikkoon! 


*AnuElina


Ps. Kurkkaapa edellinen postaukseni, jos osaat auttaa uuden kameran valinnassa!



torstai 28. marraskuuta 2013

Valoa ikkunassa

















Viimein koitti se aika vuodesta, kun sain kaivella kaappien kätköistä esiin ihanat talolyhtyni. Siinä ne nyt somassa rykelmässä tönöttävät sivupöydän päällä. Pikkuruisiin taloihin ei saa kynttilää sisälle, mutta neljässä isommassa saa tuikut säihkyä. Joku näissä pikkuikkunaisissa taloissa viehättää. Suurin talolyhty pääsi alahyllylle ja sai sisälleen valosarjan. Samalla pöydällä edesmennyt äitini (kuvassa parivuotias) vahtii enkelin kanssa ettei tämä minun jouluhöperyys mene ihan överiksi.

Tämä yökyöpeli on taas vapailla ja nautiskelee ihanasta aamuauringosta. Ihana tuo ikkunasta tulviva valo! Ja lupailivat, että lähipäivinä satelee lunta myös tänne etelään, lisääntynyt valo on todella tervetullutta, vaikka en talvifani olekaan. Ja sitä lunta saisi tulla 10-20cm, ei yhtään enempää, kiitos!
Taidankin käyttää tämän valoisan aamun valokuvaamiseen, muutamia blogipostausajatuksia on mielessä ja kuvia niihin tarvitaan. Suunnitelmissa keitellä myös puolukkavispipuuroa veljelleni, joka tulee iltamyöhällä korismatsista yökylään. Nälkäiselle pelaajalle murua rinnan alle! Kunhan  kotihommelit on saatu tehtyä niin sitten on suuntana Elixia ja punttitreeni. Ja jos vielä ennen iltaa ehtisin kaupungille katselemaan pikkujouluvaatteita. Duunin pukkujoulut nimittäin lähestyvät ja "mulla ei ole mitään päällepantavaa"!

Tämmösissä fiiliksissä ja suunnitelmissa täällä herättiin torstaiaamuun, tästä tulee hyvä päivä.

Kivaa torstaita sinullekin!!

*AnuElina


lauantai 26. lokakuuta 2013

Paikkansa löytänyt











Tänään esittelyyn pääsee yksi aarteeni, jota ei ole vielä blogissani näkynyt, vaikka olen ollut sen onnellinen omistaja jo kuukausia. Tuossa taannoin, olisiko ollut keväällä tai kesällä, voitin elsass-blogin arvonnassa kauniin kuparisenmustan tuikkulyhdyn. Kaunis yksilö, joka ei vain löytänyt arvoistaan paikkaa kodistani. Siirtelin sitä pöydältä toiselle ja lopulta se päätyi kaappiin odottamaan oikeaa hetkeä...ja sitä oikeaa paikkaa. Nyt se vihdoin löytyi. Se pääsi paraatipaikalle, ruokapöydälle! Siinä se nyt loimottaa kaunista hentoa kynttilänvaloa. Kiitos Elsa kivasta lyhdystä!

Kivaa lauantaipäivää syyssateesta huolimatta!

*AnuElina

keskiviikko 28. elokuuta 2013

Lyhtyjä ja kukkasia



















Eilisesä postauksessani haaveilin. Mutta palataanpas ajassa hetkeen ennen blogipostausta, maanantaipäivään. Kävin nimittäin ostoksilla paikallisessa Prismassa. Ja mitä sieltä löytyikään rahkapurkkien ja vihannesten lisäksi? No, ensimmäinen itämainen (tai sen tyylinen) lyhtyni! Siis ensin ostin lyhdyn, sitten vasta haaveilin siitä. Nurinkurista. Mutta minä haaveilenkin saavani LISÄÄ noita ihania lyhtyjä. Ja nimenomaan mustia. Tästä kauniista pyöreästä mustasta lyhdystä on hyvä aloittaa tämä "keräily". Seuraava iskukohteeni taitaa olla Indiska...

Pari viikoa sitten ostamani orkidea pääsi lyhdyn seuraan, sopii itämaiseen tyyliin hyvin. Kukkaruukku pitää ehkä suhauttaa joku päivä mustaksi, jotta se sopii paremmin tyyliin. Kukakokoelma kasvoi maanantaisella kauppareissulla ruusupuskan verran. En ole koskaan ollut ruusufani, mutta ilmeisetsi minusta on hiljalleen tulossa sellainen. Ruusut näyttävät päätyvän maljakkoon aina vaan useammin. Varsinkin silloin kun tulppaaneja ei ole saatavilla (muistatte varmaan miten heikkona olen tulppaaneihin...).

Lisää lyhtyjä ja kukkasia, kiitos! Piristystä oven takana kolkuttelevaan syksyyn!

*AnuElina