Mikä helpotus, pääsiäinen alkaa olla tältä vuodelta paketissa! Huokaan helpotuksesta siitä syystä, että tämä pääsiäinen ei mennyt ihan niinkuin olin toivonut. Ei tähän mitään darmatiikkaa sisältynyt, mutta ei mitään muutakaan. Varmaan tylsin pääsiäinen ikinä.
En suunnitellut pääsiäiseksi mitään ihmeempää ohjelmaa, koska halusin olla valmiudessa työkeikkoja varten. Olin ihan varma, että keikkaa pukkaa enemmän kuin jaksaa tehdä. No, kuinka kävi? Puhelin ei soinut kertaakaan. Täällä kotona olen siis päivystänyt. Ihan turhaan. Tästä seuraa tietenkin se, että käyttötilin saldo alkaa näyttää tosi huonolta (arkikuluihin en haluaisi käyttää matkakassaani). Mutta eihän tälle mitään voi, keikkoja ei voi ennustaa. Tämän kun olisin arvannut, niin olisin voinut viettää pääsiäisen toisin...
Huomaan nyt pieniä pitkästymisen ja tylsistymisen merkkejä tässä vapaassa arjessa. Päivät ovat kyllä menneet nopeasti, mutta nyt kaipaisin jo jotain muutakin sisältöä elämääni urheilun ja rentoilun lisäksi. Yksinäisyydestä olen kärsinyt tavallista enemmän. Töihin en kyllä vielä kaipaa (keikkoja lukuunottamatta). Pari kuukautta on mennyt kotona hengaillessa täytyy myöntää, että harmittelen ettei tullut buukattua mitään reissua maalis-huhtikuulle. Olisi pitänyt, koska nyt oli mahdollisuus.
Voi blaah, nyt tästä tuli ihan valitusvirsi, vaikka asiat on oikeesti tosi hyvin. Kunhan nyt tuli taas pohdittua ääneen näitä vapauden kääntöpuolia. Ja on tässä pääsiäisessä ollut jotain hyvääkin: auringonpaiste joka päivä, hyviä treenejä, ihana keltainen pääsiäiskimppu ja lounas/kahvitteluhetki ystävien kanssa. Ja mikä parasta, nyt voin sanoa, että ensi viikolla lennetään! :)
Miten sun pääsiäinen meni?
Aurinkoista maanantaita!
*Anu
