Näytetään tekstit, joissa on tunniste valaisimet. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste valaisimet. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 1. maaliskuuta 2015

Kodin suosikkinurkka








Jokaisella sisustajalla on varmasti kotonaan yksi kohta, joka miellyttää silmää eniten noin sisustuksellisessa mielessä. Suosikkipaikka voi vaihdella vuodenajan, fiiliksen tai uudelleenjärjestelyn myötä. Minulla se on tällä hetkellä sohvan oikeanpuoleinen nurkka. Ylimmässä kuvassa on parhaiten rajattuna se tunnelma mitä tarkoitan. Sohvan kulma (sohvarakkaus on kypsynyt hiljalleen), pari inspiroivaa taulua (veljeni sanoin: "sulla on vaan tekstejä seinällä, ei yhtään kuvaa"), roikkuvat valot (ihana tunnelmanluoja), oliivipuu (vetelee vissiin viimeisiä henkosiaan)  ja Everyday Designin kärry (I am still in love!). Tuota nurkkaa tuijottelen päivittäin, kun istun tässä ruokapöydän ääressä syömässä ja bloggaamassa. Ainoa esine mikä rikkoo harmonian on tuo TV-möhkäle. Voi kun möhkäleen saisi piiloon. Tai naamioitua. Tai vitivalkoisena.

Mikä on sinun kotisi suosikkipaikka/näkymä, jos kokonaista huonetta ei nyt oteta huomioon?

***
Nyt täytyy vähän avautua ja valittaa... Tänään mulla piti olla 15 tunnin megatyövuoro klo 7-22. Vaan kuinkas kävikään... Eilen sain yläselän TODELLA jumiin vasemman lapaluun alta. Iltaa kohti kipu paheni, mutta se ei ollut mitään verrattuna tähän aamuun. Heräsin klo 5.30, ensimmäinen itku, tuli kun nousin sängystä. Sain hädintuskin käytyä vessassa, sitten eteisen lattialle lyhistyneenä sain itkien soitettua töihin etten pääse liikkumaan, kipu on aivan kamala. Niinpä lähdin töiden sijasta päivystykseen. Päivystysreissusta selvisin nopeasti (onneksi!) ja sain mukaani kaksi lihasrelaksanttitablettia (lääkärit eivät kirjoita reseptejä viikonloppupäivystyksessä). Nappasin heti kotiin päästyäni tabletin, mutta harmikseni siitä ei ollu muuta apua kuin että nukahdin sohvalle. Buranaa vedän 800mg x3, mutta sekään ei auta. Kipu iskee lavan alta armottomasti, tuntuu kuin olisi puukotettavana (vaikkei siitä kokemusta olekaan). Henki salpautuu ja henkeä joutuu haukkomaan, kun kipu iskee pahemmin. Missään asennossa ei ole hyvä olla. Nyt makaan sohvalla ja toivon, että aika parantaa vaivan. Ihan tällaista aloitusta en keväiselle maaliskuulle toivonut...

Toivottavasti sinun sunnuntai käynnistyi mukavammissa merkeissä!


*AnuElina



maanantai 16. helmikuuta 2015

M niinkuin... RAKKAUS!


Kun johonkin ihastuu, niin sitä ei saa millään pois mielestään. Sitä käy vähän väliä salaa ihailemassa, vähän ehkä hipaisemassakin, mutta ei kuitenkaan uskalla heti käydä itse asiaan. Onko tuttu tunne? Näin minulle kävi Annon valokirjaimen kanssa. Ihailin kirjaimia joka ikisellä reissulla Kdin1:een ja Anttilaan, mutta ihailun tasolle se aina jäi. Kuukausien ajan.

Viimein koitti ystävänpäivä. Päivä jolloin tunnustetaan rakkautta kaikille elämämme tärkeimmille. Niinpä minäkin rohkaistuin ja tunnunstin rakkauteni M-kirjaimelle. Eihän se ollut ihan sitä mitä olin salaa toivonut (K olisi ollut ykkösvalintani), mutta eihän kukaan ole täydellinen. Ystävänpäivän kunniaksi sain "ämmäni" 40%-alennuksella, se lievitti pientä pettymystäni siitä, että joku muu oli ihastunut myös K:hon ja vienyt sen. Mutta onhan tuo M aika ihana. Pieni pettymys on jo haihtunut ja olen ihastunut. M on...rakkautta!








Se oli sellainen rakkaustarina. Löytyykö sinun menneisyydestäsi vastaavia vahvoja ihastumisia, joita ei saa mielestään? 

Romantiikasta tähän päivään... Täällä juuri heräiltiin unilta, kaksi yötä takana, kolme edessä. Ruokakauppareissu pitäisi tehdä, mutta annetaan töistä palaavien ryysiä siellä ensin. Ajattelin hemmotela itseäni tänään hyvällä kalalla ja jälkkäriksi ostan laskiaispullan. Sen olen luvannut itselleni, vaikka herkuton helmikuu onkin käynnissä. Pullan voimalla sitten töihin. 

Mukavaa viikon alkua sinulle, nautihan aurinkoisista kevätpäivistä (minulla ne menee nukkuessa...)!

*AnuElina


tiistai 18. marraskuuta 2014

Kyllä on harmaata!













Niinpä. Harmaata on ulkona ja nyt myös enemmän sisällä. Talvea odotellessa on kiva vaihtaa kodin ilme pehmeämmäksi, utuisemmaksi ja vaaleammaksi. Mustat tekstiilit saivat siirtyä harmaan ja valkoisen tieltä kaappiin odottelemaan taas sitä vaihetta, kun tekee mieli särmää ja selkeämpää kontastia sisustukseen. Kaivelin kaapista esiin vanhat, mutta niin hyvin palvelleet ja uskolliset tyynynpäälliset. Maailman pehmein torkkupeittouutuus pääsi tyynyjen kaveriksi sohvalle. Ihan totta, noin pehmeää torkkupeittoa en ole ennen tavannut. Superihana. Sanoinko jo, että se on pehmeä?

Samalla kun peuhasin sohvatyynyjen kanssa, ripustin viimein myös vanhat pallovalot roikkumaan ikkunaan. Keltainen valo ei ole suosikkini, mutta siihen on tyydyttävä. Tunnelmalliset ne ainakin ovat. Lyhdyt, kynttilät ja muut koriste-esineet vaihtoivat paikkaa ja tulevat varmasti vaihtamaan vielä paikkaansa monta kertaa, koska en ole nykyiseen tyytyväinen. Oliivipuukin pääsi sohvan viereen ikkunan eteen nauttimaan valosta (en vaan tiedä tykkääkö se siitä...). 

Saihan tuohon rymsteeraukseen kulumaan taas monta tuntia. Mutta mikäs siinä, mukavaa puuhastelua kotona, aina ei tarvitse tehdä hyödyllisiä asioita tai juosta tukka putkella paikasta toiseen. Ihan vaan levon, oleskelun ja kotona puuhailun kannalta olen tämän päivän ottanut (tarpeeseen tuli) ja kohta singahdan taas töihin. Kolme yötä vaan ja sitten on luvassa mukava viikonloppu toivottavasti lumisissa maisemissa. :)

Rentoa tiistai-iltaa kaverit!


*AnuElina




maanantai 16. syyskuuta 2013

Toteutuneita haaveita


Hei siellä!

Muistatko, kun elokuun loppupuolella haaveilin pienistä sisustustavaroista, jotka haluaisin syyskotiini hankkia? No, nyt ei tarvitse enää haaveilla ihan niistä kaikista, sillä osa on jo kotona. Iso niinikori oli kaivellut mieltäni oikeastaan joka kerta, kun kävin Kodin1:ssä. Sen hankkimista aiemmin rajoitti oikeastaan vain kuljetusongelma: aina kookas raahattavaksi muiden ostosten kanssa bussissa. No, eilen sain autokyydin Kodin1:seen ja sen enempää harkitsematta ostin korin. Nyt se toimii vilttien säilytyspaikkana sohvan vieressä. Ja tykkään kovasti. 

Toinen haaveeni oli uudet pallovalot, sillä vanhat (siis TODELLA vanhat) sanoivat sopimuksensa irti viime talvena. Nyt löysin kauniit valkoiset SIRIUS-merkkiset valot Sokokselta. Edellisiin pallovaloihin verrattuna nämä ovat paljon kauniimmat, koska palloja on tuplasti enemmän. Ripustin ne toistaiseksi sisustustikkaille, en tosin ole varma että ne siihen jäävät. Luultavasti siirrän johonkin ikkunan lähelle. Mutta tuleeko ne olkkariin vai makkariin, katsotaan!










Ostosvimma ei toki jäänyt tähän, on tullut hankittua kaikenlaista muutakin kivaa. Makkarin uudistuksista saatte tällä viikolla maistiaisia. Ja astiakaappikin sai (taas) pientä täydennystä. Mihinköhän mä joudun kaikkien kippojen ja kuppien kanssa?!

Nyt keitän kupin teetä ja lämmittelen köhäistä kurkkuani ja sitten jatkan makkarin uudistuksen parissa. :)

Kiva kun kävit visiitillä, oikein mukavaa uuden viikon alkua sulle, mulle ja teille!

*AnuElina