Täällä mä bloggaan!

Olohuoneessa pari viikkoa sitten pyörähtänyt myrsky sekoitti pakkaa myös bloggailunurkkauksen osalta. Ennen ikkunaseinällä sijainnut työpöytä siirtyi myrskyn ansiosta sohvan taakse olohuoneen toiseen päähän. Kaverikseen se sai makuuhuoneessa (sitä ennen keittiössä) olleen hyllykön. Hyllyyn kokosin kaikenlaista pientä mustaa ja valkoista sekä ilmettä pehmentämään vähän luonnonmateriaaleja: rasioita, laatikoita, koreja. Ylähyllyllä mehikasvin juurella tekemisiäni vahtii lihava buddha. Sisustuslehdet valtasivat alahyllyn. Vielä mahtuu iso pinkka ennenkuin seuraava hylly tulee vastaan.

Pöydän ja hyllyn väliin sain survottua aikoinaan Granitista ostamani korin, joka toimii lahjapaperirullien säilytyspaikkana. Perobasta ostettu maljakko saa toimittaa kynäpurkin virkaa ja pieni lokerikko kätkee sisäänsä kaikka tarpeellista: nastoja, klemmareita, teippiä jne. Liitutauluun rustailemani viisaus muistuttaa elämän tosiasioista ja motivoi jatkamaan. Peiliä en lähtenyt siirtämään minnekään, koska tuossa se on aina ollut ja siihen se kuuluu. Peilin alareunaan voisin vielä kiinnitellä mukavia kortteja/kuvia sitä mukaa, kun niitä tulee jossain vastaan. Sivuseinällä komeilee samainen kalenterijuliste kortteineen, joka minulla oli jo edellisessäkin bloggailunurkkauksessa.

Täällä uusi viikko on käynnistynyt ihan hyvissä fiiliksissä. Aurinko paistaa, Superdieetti tuottaa vihdoin tulosta ( kurkkaa tänne), sairasloma on ohi ja työt kutsuu huomenna. Arkeen paluu tuntuu ihan hyvältä. Kotona olen saanut aikaiseksi aika paljonkin, kaappeja on koluttu, vaatteita heitetty UFFin lootaan, osa odottelee kirppikselle pääsyä. Tori.fi saanee uusia tuotteita myyntiin huomenissa. Tehokasta!

Aurinkoista kevätviikon alkua sinulle!

*AnuElina

Ps. Kuvia tuli taas "miljoona", mutta enpä osannut lähteä karsimaan sen enempää.

Yllätys oven kahvassa

 Arvatkaas mitä? 

Mulla on ihan parhaat ystävät! 

Sellaiset, jotka pitävät huolta.

Sellaiset, jotka piristävät.

Äsken tulin kotiin treeniterapiasta.

Oven kahvassa odotti paketti.

Paketista paljastui tämä ihana kukkakimppu.

Voiko ihanampaa piristystä ollakaan,

kun tulet hikisenä ja ryytyneenä kotiin.

Tällä kukkaisenergialla jaksaa tarttua imuriin ja pölyrättiin!

Kiitos Niina!

*AnuElina

Aamun (vajaa) värisuora

Onhan se tämäkin viikko taas loppusuoralla, perjantaissa mennään jo. Minä olen ollut koko viikon pois töistä, joten päivät ovat menettäneet merkityksensä. Mutta jostain syystä perjantai tuntuu aina jotenkin spesiaalimmalta, jos on vapaa viikonlppu edessä. Perjantai jotenkin kokoaa arjen pakettiin.

Tämän (aurinkoiseksi kääntyvän?) perjantain aloitin nestemäisellä värisuoralla. Aika nestemäisiä ovat aamiaiseni olleet nyt superdieetillä (vk 4 menossa), sillä tykkään syödä aamurahkani smoothien muodossa. Mustikka-mansikkasmoothien lisäksi värisuoraan kuului lasillinen monivitamiiniporejuomaa ja tietenkin vihreä teetä. Nestettä tulee nautittua aamuisin niin paljon (tänä aamuna jo 1 litra ja vesi on vielä juomatta...), että parin tunnin päästä saakin rampata vessassa tiuhaan.

Tämän päivän ohjelmaan kuuluu treeniterapiaa ja siivousterapiaa. Aamupäivällä siis luvassa tehokas pakara-reisi-vatsatreeni ja intervallijuoksutreeni matolla. Kunhan urheiluhiki on kuivahtanut, aloitan viikkosiivouksen kotona. Ehkäpä tulee siinä samassa koluttua taas kaappejakin ja heitettyä turhakkeet kirppiskassiin odottelemaan. Eilen hoidin itseäni shopailuterapialla, se saa jatkoa ehkä vielä viikonlopun aikana. Minua auttaa näissä elämän myrskyissa se, että teen samoja arkisia ja mukavia asioita kuin aikaisemminkin, en voi jäädä kotiin murehtimaan. Arki pitää minut kiinni elämässä ja saan muutakin ajateltavaa. Näin jaksan paremmin. Mutta kukin tekee tyylillään, jokaisella on siihen oikeus.

Nyt lueskelen vielä hetken aikaa teidän ihania blogeja ja sitten polkaisen salille. Näillä aineksilla se perjantai käynnistyy hyvin.

Mukavaa perjantaita kaverit!

*AnuElina


Ps. Okein, värisuoraan tarvittaisi toisen keltaisen tilalle jotain vihreää, mutta en ole innostunut vihersmoothieista. Ja tällä kertaa mun vihreä teekään ei näytä vihreältä... Mut sovitaan, että tuo käy värisuorasta, koska loppupäivän syönkin sitten paljon vihreää: salaattia, kurkkua, parsakaalia jne...

Piristysliljat

Elämä tuppaa keikuttamaan venettä tasaisin väliajoin ikävillä uutisilla. Jotenkin näihin huonoihin uutisiin alkaa tottua jo (kamalaa todeta näin...). Hyvät ja huonot uutiset eivät ole minun kohdalla balanssissa, miinuksella mennään ja lujaa. Mutta siitä huolimatta jaksan uskoa, että jotain hyvää on vielä tulossa. Jotain ISOA ja HYVÄÄ. Ei minun vaakakuppini voi jäädä epätasapainoon ja veneeni ei todellakaan uppoa vaikka kuinka keikkuisi. Elämä ja arki jatkuvat kaikista takaiskuista huolimatta ja selviämisessä auttaa mm. ihanat ystävät, jotka pitävät huolta ja piristävät. Ystävät tarjoavat juttuseuraa, apua, tukea, lenkkiseuraa jne. Ihania ihmisiä! Yksi ihana toi minulle piristyskukkasia: Valtavan kokoisia liljoja! Kukat ovat vielä sinnikkäästi nupullaan, mutta ehkä huomenna jo aukeavat. Napsin samantien heteet pois, kun ne tulevat esiin, että voimakas tuoksu ei leviäisi koko huusholliin. Saa nähdä miten käy... Mutta kauniita ovat!!

Lupaan ettei blogistani tule nyt mitään surkutteluareenaa, vaikka elämä onkin tällä hetkellä vähän sivuraiteella. Keskitytään jatkossa iloisempiin aiheisiin, eiks niin?! Huomenna taidan suunnata shoppailemaan, työskentelynurkkaus kaipaa sitä viimeistä silausta. Ja shoppailuhan auttaa vaivaan kuin vaivaan, eikös?! :)

Nyt iltarahka, iltapesut ja sohvalle rötväilemään. MoiMoi!

*AnuElina