Surullisten ihmiskohtaloiden Auschwitz-Birkenau

Viime viikkoisen Krakovan matkani (klik) yksi ehdottomasti nähtävistä ja koettavista paikoista oli Auschwitz-Birkenaun keskitys- ja tuhoamisleiri, joka sijaitsee noin 60 kilometrin päässä Krakovasta Oswiecimin kaupungissa. Nykyisin se toimii museona ja on yksi Unescon maailmanperintökohteista. Vuosittain siellä vierailee noin puoli miljoonaa ihmistä. Me varasimme valmiin kokopäiväretken matkatoimistosta Krakovasta (n. 38e), pakettiin kuului kuljetus, pääsymaksut ja englanninkielinen opastus. Museoalueella voi vierailla myös omatoimisesti tiettyinä aikoina, mutta olen varma, että opastetulla kierroksella museosta saa huomattavasti enemmän irti.

Keskitysleirialue koostuu kahdesta osasta, Auschwitz I:stä ja Birkenausta, joista jälkimmäinen rakennettiin Auschwitzin laajennusosaksi vankien toimesta. Välimatkaa näillä kahdella on pari kilometriä. Keskitysleirin sijainti oli tarkkaan harkittu: se sijaitsi tarpeeksi syrjässä kahden joen välissä, mutta silti hyvien rautatieyhteyksien varrella. Syrjäisellä sijainnilla pyrittiin varmistamaan, että tuhoamisleirin kamaluuden pysyisivät mahdollisimman salassa ympäröivältä maailmalta.

Auschwitz I

Kierros alkaa varmasti kaikille tutuksi tulleen Arbeit Macht Frei-kyltin alta. Alueen rakennukset ovat pääosin alkuperäisessä kunnossa. Osa rakennuksista on entisöity ja muutettu sisätiloiltaan paremmin museokäyttöön soveltuviksi. Opastetulla kierroksella pääsimme käymään muutamassa rakennuksessa. Osassa oli säilytetty aidot vankisellit, kidutushuoneet ja krematoriouunit. Osassa rakennuksista oli laitettu näytille valokuvia keskitysleirin tapahtumista ja vangeista. Järkyttyneinä saimme katsella vangeilta kerättyjä kymmeniätuhansia kenkiä, tuhansia kattiloita, ja hiusharjoja, vaatteita ja matkalaukkuja. Lisäksi yhdessä huoneessa oli 2000 kiloa vankien päistä ajeltuja hiuksia. Karmivaa!

Tällä vankileirillä ihmisiä kidutettiin niin henkisesti kuin fyysisesti, nöyryytettiin, kohdeltiin huonommin kuin karjaa. Vangit toimivat koekaniineina ihmiskokeissa. Luokattoman huonoa, jopa pilaantunutta ruokaa sai kaksi kertaa päivässä, vessassa sai käydä kahdesti päivässä 20 sekuntia kerrallaan. Peseytymisaikaa oli 30 sekuntia, kunnolla pääsi pesulle vain kerran kuukaudessa. Majoitustilat olivat todella kehnot ja ahtaat. Kolmikerroksisessa sängyssä nukkui yleensä kuusi vankia. Yhteen rakennukseen sullottiin jopa 500 vankia. Osa vangeista kuoli täällä mm. luoteihin ja kaasukammioihin, osa huonojen olojen seurauksena.

Birkenau (Auschwitz II)

Birkenau rakennettiin, koska Auschwitz I:n tilat eivät riittäneet kasvavalle vankimäärälle. Tänne rakennettiin suuremmat kaasukammiot ja krematoriot. Suurin osa Auschwitz-Birkenaun 1,1-1,5 miljoonasta vangista kuoli täällä. Osa alueen parakeista oli puurakenteisia. Niistä on nykyisin jäljellä (uudisrakennettu) vain muutama, sillä sodan jälkeen talot siirrettiin kaupunkeihin ihmisten asumuksiksi. Nyt niiden tilalla seisoivat vain yksinäiset savupiiput. 

Vangit tuotiin keskitysleirille junalla. Yhteen pieneen junavaunuun sullottiin 100 vankia. Ihan karmeaa kuvitella, millaista on ollut matkustaa useita päiviä ahtaassa ja kuumassa/kylmässä vaunussa, jossa ei ollut tilaa istua saati maata, ei vessaa, ei ruokaa... Ja silti näille ihmisille uskoteltiin, että perillä odottaa paremmat ajat. Niinpä juuri, suoraan kaasukammioon tai työleirille.

Kuljimme Birkenaun muhkuraisia hiekkateitä 30-asteen helteessä hikoillen. Ei tehnyt mieli valittaa, sillä näillä teillä monella muulla on taatusti ollut tukalampaa. Seurasimme radan vartta aina sen päätepisteeseen asti, kaasukammioille ja krematorioille. Sinne päättyi yli miljoonan ihmisen elämä. Saksalaiset tuhosivat kaasukammiot ja krematoriot poislähtiessään, joten nyt niiden paikalla on vain rauniot. Alueen päätyyn on rakennettu abstrakti muistomerkki muistokirjoituksineen. Hiljentymisen paikka.

Vierailu Auschwitz-Birkenaussa oli äärimmäisen vaikuttava kokemus. Ahdistavaa, surullista, tukahduttavaa, ajatuksia herättävää, hämmentävää, kauhistuttavaa. Tuntuu hurjalta ajatella, että näistä kauheuksista on kulunut vain reilut 70 vuotta. Ja mikä vielä surullisempaa, ihmiskunta ei ole oppinut mitään, vaan samat kauheudet jatkuvat maailmalla, keinot vain ovat erilaiset. 

Käytännön vinkkejä vierailulle:

*varaa valmis retki, saat enemmän irti

*varaa retkeen koko päivä (6-8h)

*ota mukaan reilusti juotavaa (kesällä) 

*alueen kioskeista ja parista ravintolasta saa ostettua pikkupurtavaa ja juotavaa (hinnoissa reilu museolisä)

*pukeudu kunnioittavasti, hyvät kengät jalkaan, hattu/aurinkovarjo aurinkoisella säällä

*vain pieni laukku sallittu (30x20x10cm) Auschwitz I:n alueelle, jätä isompi laukku/reppu autoon tai kotiin

*valokuvaaminen sallittu lähes kaikkialla, opas kertoo missä ei ole soveliasta kuvata

*varaa pikkurahaa wc-maksuihin ;)

Jos matkustat Krakovaan, älä missaa tätä kokemusta. Kaikessa kauheudessaan se on varsin mielenkiintoinen ja kokemisen arvoinen historiallinen paikka.

Seuraavaksi luvassa taas iloisempia aiheita!

*Anu