Saarihyppelyä Thaimaassa osa 2: Koh Ngai - Koh Mook - Koh Kradan

Elämäni ensimmäinen saarihyppely Thaimaassa käsitti viisi paratiisimaista saarta Etelä-Thaimaassa Andamaanien merellä. Edellisessä postauksessa (klik) kerroin ihanasta pikkusaaresta nimeltään Koh Jum ja monille Thaimaan matkalaisille tutummasta Koh Lantasta. Nyt matka kuitenkin jatkuu Koh Lantan eteläpuolella olevalle saarikolmikolle Koh Ngaille, Koh Mookille ja Koh Kradanille. Nämä kolme saarta on hyvä yhdistää samalle reissulle, sillä ne ovat ihan lähellä toisiaan. Kolme ihanaa ja erilaista saarta, joista on vaikea valita suosikkia, sillä jokaisessa on jotain. Täydellisen saaren saisi, kun yhdistäisi parhaat puolet jokaisesta. Mutta kurkataanpa nyt jokaiselle saarelle erikseen. 

Koh Ngai 

Koh Lantalta jatkoimme matkaa Koh Ngaille (myös Ko(h) Hai) kolmen naisen voimin. Saari on varsin hiljainen. Saarella ei ole yhtään tietä, ainostaan pari viidakkopolkua. Ainoa moottoriajoneuvo oli hotellimme golfkärry, jolla kuljetettiin asukkaat mökkeihinsä. Saarelta ei löydy kauppoja, pankkiautomaatteja eikä terveyspalveluita. Tänne matkustaessa täytyy siis pitää huoli, että kukkarossa on riittävästi rahaa eikä terveysongelmat pahemmin vaivaa. Saaren itäisellä rannalla on ainoastaan muutamia bungalowiresortteja, pari hierontamajaa ja pitkä valkohiekkainen ranta. Siinä kaikki. Jonkun mieleen saari voi olla liiankin hiljainen, mutta me nautimme todella paljon. 

Hotellimme Koh Ngai Cliff Beach Resort sijaitsi rannan pohjoisimmassa kolkassa. Hotelli nousi mäen rinteelle; huoneestamme ja hotellin uima-altaalta oli huikea näkymä merelle (auringonnousu oli upea!). Tällä saarella hotellit ovat hieman parempitasoisia ja se näkyi myös hinnassa. Onneksi meitä majoittui samassa huoneessa kolme, joten pysyimme kutakuinkin budjetissa (40e/yö/hlö). Hotellissa oli pieni puoti, mistä sai ostettua mm. juotavaa ja pientä suolaista/makeaa syötävää. Hotellin ravintola tarjosi maittavaa ruokaa, mutta vaihtelun vuoksi kävimme yhtenä iltana myös naapuriresortissa illallisella. Kolme päivää kului nopeasti rannalla ja uima-altaalla nautiskellen. Ja kyllä, tälläkin saarella pääsimme salakatselemaan turistipariskunnan rantahäitä! 

Koh Mook

Koh Ngailta suuntasimme lautalla saarikolmikon suurimmalle saarelle, Koh Mookille (myös Ko(h) Muk). Tällä vehreällä saarella on turismin lisäksi myös paikallisasutusta. Saaren kylältä löytyy ravintoloita (Yummy-ravintola oli aika yummy!), matkatoimistoja, muutama minimarketti, koulu ja terveysasema. Saarella on ihana maalaistunnelma, kiitos paikallisasutuksen. Kapeilla kaduilla saattoi törmätä vuohiin, kanoihin ja lehmiin. Yhden talon pihalta bongasimme reilun metrin mittaisen varaanin. Huih! Saarella näkyi pari autoa, mutta pääasiassa teillä pörräsi mopoja ja sivuvaunullisia mopotakseja. Mopotaksimatkan hinta ei päätä huimannut, matka kuin matka maksoi 1,40e per nuppi. Tälläkään saarella ei juuri aktiviteetteja löydy rantaelämän lisäksi. Mutta tuskinpa tänne kukaan tulee muut ajatukset mielessä.

Turistien majapaikat ja elämä keskittyvät kahdelle rannalle, Sivalai Beachille ja Charlie Beachille. Sivalai Beachillä on lukuisia kalliimman hintaluokan resortteja, sellaisia joihin voisi majoittua vaikka häämatkalla (ja reilumman rahatukon kanssa). Saaren sisäosista löytyi vaatimattomampia majapaikkoja budjettimatkalaisille. Charlie Beachilta löytyy pari vähän parempaa resorttia aivan rannalta. Me majoituimme neljä yötä Koh Mook The Sun Great Resortissa, joka sijaitsi näiden kahden rannan välissä. Sijainti ei ollut paras mahdollinen, mutta koska välimatkat ovat lyhyitä, ei sijaintikaan haitannut meitä yhtään. Resortti oli melko uusi, joten kaikki oli tosi siistiä. Hotellin piha tosin oli laittamaton, mutta sellaisena se varmaan pysyykin, sillä täydenkuun aikaan nousuvesi nousee hotellirakennusten alle (talot paalujen päällä) ja piha on veden vallassa. Tai näin meille ainakin kerrottiin. Ja maalaistunnelmasta saimme osamme täälläkin, sillä hotellin takana oli paikallisasutusta ja kolme räävitöntä kukkoa aloittivat kiekumisen joka yö viimeistään kahden aikaan ja sama kiekuminen jatkui pitkälle päivään. Pari kertaa olisi tehnyt mieli käydä taittamassa niiltä niskat nurin... Onneksi oli korvatulpat!

Koh Kradan

Saarikolmikon kolmas ja pienin saari on kaunis ja rauhallinen Koh Kradan. Saaren itärannalla on muutamia resortteja, palveluja ei tälläkään saarella juuri ole. Olisimme halunneet majoittua tälläkin saarella pari-kolme yötä, mutta netin kautta varattavien hotellien tarjonta oli varaushetkellä niin surkea (hotelli 1: hinta 200e/yö, hotelli 2: huonot arvostelut, mm. likaiset liinavaatteet), että jouduimme hautaamaan haaveet majoittumisesta. Sen sijaan teimme Koh Mookilta käsin puolen päivän mittaisen snorklausretken saarelle. Vuokrasimme oman pitkähäntäveneen (40e/vene/5 tuntia), jolla puksuttelimme puolessa tunnissa saaren turkooseille vesille ja koralliriutoille. 

Snorklasimme parissa eri kohdassa saaren edustalla. Kirkkaassa vedessä merenpohjan elämää oli mukava seurailla. Korallit olivat valitettavasti kokeneet jo kovia eikä väriloisto ollut sellainen, mitä olisi toivonut. Kaloja uiskenteli kohtalaisesti, merisiilejä oli hurjan paljon. Snorklaamisen lisäksi vietimme pari tuntia rannalla hengaillen. Tämän saaren ranta oli ehdottomasti kaikkein kaunein ja turkoosein. Olen aivan heikkona valkoiseen hiekkaan ja turkoosiin mereen, joten täällä(kään) ei tarvinnut pettyä!

Saarihyppely oli todella onnistunut, lukuunottamatta sitä pientä pettymystä ettei päästy Koh Kradanille majoittumaan. Kolme-neljä yötä yhdellä saarella oli varsin hyvä aika, pienet saaret tuli nähtyä melkein päästä päähän tuona aikana. Nämä saaret ovat helposti saavutettavissa, sillä ne sijaitsevat lähellä mannerta ja lauttoja kulkee saarten välillä pari-kolme kertaa päivässä. Saarille on helppo tulla niin Ao Nangin (Krabi) kuin Tratin suunnasta. Suosittelen saaria myös pakettimatkalaisille, jotka tulevat lomalle Koh Lantalle tai Krabille. Pari päivä pienellä paratiisisaarella antaa varmasti uutta perspektiiviä Thaimaan lomailuun ja on ehdottomasti mukavaa vaihtelua turistirysien hulinaan. 

Nyt on tämä seitsemän viikon matka saatu pakettiin. Toivottavasti olet viihtynyt nojatuolimatkalla Kambodzassa, Vietnamissa ja Etelä-Thaimaan saarilla. Kuten jo aiemmin kerroin, mielessäni on muutamia matkailuun liittyviä aiheita, joista voisin postailla. Mistä aiheista haluaisit kuulla? Kerron mielellään aiheista, jotka kiinnostavat teitä itseni lisäksi myös teitä lukijoita. Olette kuitenkin koko tämän bloggaustouhun suola ja sokeri! Postaustoiveita kuulemalla ja toteuttamalla toivoisin saavani teidät lukijatkin taas innostumaan! Eikä mua yhtään haittaisi jos blogivierailujen määrä nousisi entiselle 100%-tasolle nykyisestä 25-30%:sta. Kiitos jo etukäteen kaikille ja erityiskiitos teille, jotka olette pysyneet matkassani koko tämän talven! Pus! 

Aurinkoista sunnuntaita!

*Anu

Saarihyppelyä Thaimaassa osa 1: Koh Jum ja Koh Lanta

Sawaddee kha!

Seitsemän viikon Kaakkois-Aasia-kierrokseni on nyt onnellisesti ja onnistuneesti takana. Matkan puolivälissä blogini hiljeni, sillä siirryin Vietnamista Thaimaan upeille rannoille ja minulla oli rehellisesti sanottuna parempaa tekemistä. Lisäksi minulla oli vihdoinkin matkaseuraa, joten bloggaamisen sijaan vietin illat hyvässä seurassa. Krabin Ao Nangissa viisi soolomatkailevaa naista löivät hynttyyt yhteen (kiitos Facebookin matkaseuraryhmien!), löysivät yhteisen sävelen ja lähtivät saarihyppelylle. Hyppely käsitti viisi saarta Andamaanien merellä. Tässä ensimmäisessä postauksessa hyppäämme niistä kahdelle, Koh Jumille ja Koh Lantalle ja seuraavassa on luvassa upea saaritrio Koh Ngai- Koh Mook - Koh Kradan. Laita aurinkolasit päähän, sillä nyt saattaa häikäistä!

Koh Jum

Saarihyppely starttasi rauhalliselta Koh Jumin saarelta. Saari sijaitsee lähellä mannerta monille tutumman saaren, Koh Lantan pohjoispuolella. Saavuimme saarelle lautalla Krabi Townista (noin tunnin matka). Lautta ei pääse rantaan, koska laituria ole, joten pitkähäntävene kuljetti meidät lautalta rantaan. Tämä on varsin yleinen käytäntö Thaimaan pikkusaarilla, joilla ei ole satamaa/laituria.

Saarella on jonkin verran paikallisasutusta ja muutamia hotelleja. Saaren eteläkärjessä on pieni Koh Jumin kylä, jossa piipahdimme mopotaksikyydillä. Kylällä on muutama ravintola (joista saattaa löytää myös sängyn... kts. kuva alla) ja minimarketti. Koh Jumilla turismi keskittyy saaren länsirannalle, missä onkin kilometrikaupalla todella rauhallista valkeahiekkaista rantaa. Palveluja täällä rannan tuntumassa ei ole paria pikku kioskia lukuunottamatta (n. 1km matka hotelliltamme). Ravintolatarjontakin keskittyy hotelleihin (tai paremminkin bungalowiresortteihin). Vietimme saarella kolme yötä Andaman Beach Resortissa. Resortti oli varsin yksinkertainen, mutta oikein mukava ja ravintola tarjosi todella hyvää ruokaa. Jälkeenpäin ajateltuna olisin voinut viettää saarella pari lisäyötä. Rantaelämän lisäksi saarella ei ole oikeastaan mitään muuta aktiviteettia. Paitsi jos käy yhtä hyvä tuuri kuin meille, niin saattaa päästä kuokkimaan rantahäihin auringonlaskun aikaan. Saimme todistaa, kun tanskalainen nuoripari sai toisensa. Oh, so romantic!

Koh Lanta

Koh Jumilta siirryimme lautalla saariviisikon suurimmalle ja vilkkaimmalle saarelle, Koh Lantalle. Koh Lanta on monille tuttu, sillä tänne pääsee Suomesta myös pakettimatkalle. Saari on muodoltaan pitkulainen ja suurin osa rannoista sijoittuu saaren länsirannalle. Me majoituimme neljän yön ajan saaren pohjoispuolella sijaitsevalla Khlong Dao Beachillä. Pieni hotellimme Lemonade Boutique Inn sijaitsi loistavalla paikalla pääkadun varrella, siitä oli ainoastaan viiden minuutin kävely rantaan. Ranta on yksi Koh Lantan vilkkaimmista, mutta silti tunnelma oli varsin rauhallinen. Rannalta löytyy hotelleja, ravintoloita, hierontakojuja ja pari minimarkettia. Ja löysimmepä rannan eteläpuolelta myös SUP-lautavuokraamon ja kävimmekin yhtenä päivänä vähän "suppailemassa". 

Koh Lantalla on paljon nähtävää ja moni ottaakin kaiken ilon irti saaresta ajelemalla skootterilla ympäriinsä. Meistä ei ollut skootteriajelulle, joten palkkasimme itsellemme kuskin päiväksi ja kiertelimme ympäri saarta lava-autolla. Saaren eteläkärjessä on kansallispuistoalue (Koh Lanta National Park) ja kaunis pieni majakka. Kävelimme parin kilometrin mittaisen viidakoreitin (pääasiassa rappujen kiipeämistä, huh!) ja yritimme parhaimpamme mukaan väistellä varastelevia apinoita. Pelottavia otuksia! Kansallispuistolta ajelimme pikkuisille vesiputouksille (Khlong Chak waterfall). Putousten löytymisen suhteen meinasi iskeä epäusko, mutta puolen tunnin viidakossa rämpimisen jälkeen ne löytyivät. No, olisin kyllä toivonut vähän isompia putouksia siitä hyvästä, että hikipäässä flunssaisena raahauduin perille asti. 

Päivän viimeisenä etappina oli saaren itäpuolella sijaitseva Old Town. En kyllä tiedä, mikä siitä tekee niin vanhan. Minun mittapuulla pieni kylä näytti aika tavalliselta thaimaalaiselta kylältä puutaloineen. Old Town oli selkeästi "tehty" turisteille. Ravintoloita ja matkamuistomyymälöitä vierivieressä, välissä jokunen hostelli. Tunnin mittainen visiitti oli vallan riittävä. Huomattavasti parempi vaihtoehto tuliaisten shoppailuun on pääkylä Saladan, joka sijaitsee saaren pohjoisosassa. Saladanista löytyy runsaasti ravintoloita, matkatoimistoja, basaari ja iso supermarketti. Saladanissa on myös saaren pääsatama, josta lähtee suurin osa lautoista. Kaksi viimeistä yötä majoituimme juurikin Saladanissa Lanta Pura-hotellissa.

Kaksi varsin erilaista saarta niin kooltaan kuin tunnelmaltaan. Koh Jumin rauhasta oli mukava poiketa muutamaksi päiväksi vilkkaammalle Koh Lantalle, mutta odottakaahan kun kuulette seuraavasta saaresta. Siellä ei ole edes teitä! 

Toivottavasti viihdyt näillä nojatuolimatkoilla! Kauniita rantamaisemia luvassa vielä (ainakin) yhden postauksen verran ja lisäksi mielenpäällä on kaikenlaista muuta matkailuun liittyvää pohdintaa, joista osa päätyy varmasti tänne blogin puolellekin. Pysyhän kuulolla! Ja kannattaa ehdottomasti käydä kurkkaamassa myös edeltävät postaukseni Vietnamista ja Kambodzasta, ne vasta mielenkiintoisia maita ovatkin. 

Mukavaa torstai-iltaa ja lähestyvää viikonloppua!

*Anu

Pakko tunnustaa

Tähän kohtaan voisin käyttää puhelimen emoji-valikosta sitä apinan kuvaa, joka häpeissään peittää kasvonsa käsillään. Nyt on ihan pakko tunnustaa, että lomalla iski totaalinen stoppi bloggailulle (kuten olet varmasti huomannut). Alkumatkasta oli vielä aikaa ja intoa, mutta Thaimaan rantamaisemiin päästyäni blogi oli viimeisenä mielessä. Ymärrätte varmaan. Olen siis anteeksipyynnön velkaa ja toivon, että olet jaksanut odottaa. Siis kiitos ja anteeksi!

Saavuin eilen alkuillasta kotiin upealta seitsemän viikon Aasian matkaltani. Hetki menee taas arkeen totutellessa. Täytyy taas opetella käymään ruokakaupassa, kokkaamaan ruuat itse, pesemään pyykit itse jne. Reissussa oppi liian hyvälle. Poikkeuksen tähän kotiinpaluuseen tekee se, että nyt ei tarvitse palata töihin. Miten ihanaa! Ensimmäistä kertaa kotiinpaluu ei aiheuttanut ahdistusta vaan tuntui jopa aika mukavalta. Ja kerrankin jäi reissusta sellainen olo, että se ei loppunut kesken. Täydellistä!

Annattehan minulle vielä hetken aikaa, että voin koota ajatuksiani, käydä läpi tuhansia valokuvia ja miettiä mitä kertoisin? Luvassa on upeita maisemia, rantoja, auringonlaskuja ja rentoa biitsitunnelmaa, matkavinkkejä unohtamatta. Kyllä tämä reissunaisen blogi herää vielä henkiin, se vaan taisi jäädä vielä vähän lomamoodiin...

Leppoisaa laskiaistiistaita!

*Anu

Ps. Mun on pakko saada tänään laskiaispullaa, vaikka salakuljetinkin reissusta 3 yimääräistä kiloa...vyötärölläni! Auts!

Riisipellolta hiekkarannalle - Mitä tehdä Hoi Anissa?

Viimeksi kirjoittelin ihanasta pikkukaupungista nimeltään Hoi An (klik). Tämä pikkuinen Vietnamin kaupunki on matkailijoiden suosiossa monestakin syystä. Tärkein  syy tänne matkustamiseen lienee maine Vietnamin kauneimpana kaupunkina. Moni tulee tänne varmasti myös kaupungin monipuolisuuden vuoksi. Samalla saa palasen kulttuuria ja historiaa, mutta myös kauniita retkikohteita ja rantaelämää. Kaupunki tarjoaa monenlaista harrastetta ja puuhaa monenlaiseen makuun. Täältä löytyy aktiivisille pyöräretkiä ja herkkusuille lukuisia kokkauskursseja. Hurjimmat hyppäävät mopon/moottoripyörän selkään ja lähtevät seikkailemaan mutkaisille rantateille.  Minusta ei ole moottoripyörän selkään, joten valitsin hieman verkkaisemman tavan edetä eli vuokrasin polkupyörän.

Hoi Anin kaupunkia ympäröi rauhallinen maaseutu riisipeltoineen ja vihannesviljelmineen. Polkupyöräretkellä vastaan tulee pellolla käyskenteleviä lehmiä ja riisinviljelijämummoja. Kaupungin ulkopuolella on varsin mukava pyöräillä, sillä liikenne on huomattavasti vähäisempää ja rauhallisempaa kaupungin vilinään verrattuna.  Pyöräily täällä on helppoa, sillä maasto on todella tasaista. Hyvin siis pärjää ihan vaihteettomalla mummomankelilla. Eikä vuorokausivuokrakaan päätä huimaa, maksoin kahdesta päivästä 6e.

Peltojen yli poljettuani saavuin rannalle. Kylläpä oli ihana nähdä meri ensimmäistä kertaa tällä reissulla. Hoi Anin rannat eivät ole ehkä jokaisen mieleen, sillä paikoittain ne ovat todella roskaisia. Ravintoloiden kohdalla rannat ovat siistimpiä ja sieltä saa vuokrattua rantatuolejakin. Rannalla sijaitsevilla hotelleilla on usein oma siisti rantansa. Päärantoja ovat An Bang ja Cua Dai. Molemmilta rannoilta löytyy paljon palveluja ja toki sen vuoksi myös paljon porukkaa. Rauhallisempia alueita löytyy näiden yleisten rantojen väliltä. Täällä meri ei ole kaikkein "ystävällisin", sillä aallokko on varsin hurja. Itse en uskaltautunut mereen ollenkaan (kylmää!), mutta kivahan sitä aallokkoa oli katsella ja kuunnella.

Tähän väliin sopiikin sananen Hoi Anin säästä. Täällä on tällä hetkellä (tammi-helmikuu) kevät ja paikalliset ovat vielä vähän viluissaan. Meille pohjoismaalaisille tämä on kuin hyvä kesäsää kotona. Päivällä lämpötila on +23-27'C ja iltaisin +18-20'C tienoilla. Sää on vielä hieman epävakaista, välillä tulee vettä taivaan täydeltä, välillä paistaa. Olen saanut kokea molemmat. Pari ensimmäistä päivää täällä satoi lähes taukoamatta, sitten sain nauttia neljä päivää ihanasta auringonpaisteesta. Nyt sää on taas ollut epävakaista ja sateista parin päivän ajan. Kovin kotoisa meininki siis sään suhteen.

Olen ottanut elon täällä Hoi Anissa erittäin rennosti. Aluksi suunnittelin tekeväni retkiä sinne ja tänne, mutta luovuin ajatuksesta, sillä mikään retki ei kiinnostanut niin paljon. Ja ajatushan tällä lomalla on se, ettei tarvitse suorittaa. Siispä tyydyin vaan rentoiluun ja hengailuun. To do-listallani oli kuitenkin yksi asia, jonka halusin ehdottomasti kokea: Vietnamilaisen ruuan kokkauskurssi. Niitä täällä onneksi järjestetään todella paljon, joten kurssille pääseminen oli takuuvarmaa. Katsoin Trip Advisorista (matkailijan pelastus!) suositukset ja valitsin Thuan Tinh Island Cooking Tourin. Halusin ehdottomasti kokkailemaan maaseudulle enkä kaupungilla olevaan ravintolaan (niitäkin on tarjolla runsaasti). Minut noudettiin hotellilta aamulla ja lyhyen auto- ja venematkan päässä meitä odotti ulkoilmakeittiö. Meitä oli 10 hengen ryhmä ja vietnamilaisen kokin opastuksella loihdimme neljä ihanaa ruokalajia.

Kokki näytti meille ensin miten kukin ruokalaji tehdään ja sitten me teimme ruokalaji kerrallaan ohjeen mukaan ja söimme annokset sitä mukaa kun ne valmistuivat. Aluksi teimme tuoreita kevätkääryleitä katkaraputäytteellä, jota dippasimme pähkinäkastikkeeseen (sekin itsetehtyä). Seuraavaksi paistoimme riisipannukakun possu-katkaraputäytteellä ja sen dippasimme chili-valkosipulikastikkeeseen. Kolmantena ruokalajina oli makoisa naudanliha-nuudelisalaatti ja lopuksi vielä teimme pho-keittoa naudanlihalla. Täytyy sanoa, että tämä oli kyllä ehdottomasti paras ateriani tällä Vietnamissa. Ravintoloiden ruuat ovat olleet välillä vähän pettymys... Tälle lystille kertyi hintaa 32e verran. Mukaan saimme reseptit, joten näitä herkkuja tulee varmasti kokeiltua myös kotona.

Vietnam-turnee alkaa olla nyt ohi. Kaksi viikkoa vierähti nopeasti varsin erilaisissa ja monipuolisissa maisemissa. Ho Chi Minh Cityn vilinästä Hoi Anin rannoille rauhoittumaan. Paljon näin, mutta vielä enemmän jäi näkemättä. Onpahan joskus syy tulla takaisin. Kyllä minun pitäisi joskus vielä nähdä Pohjois-Vietnam... Nyt kuitenkin pakkaan taas rinkkani ja suuntaan kolmeksi viikoksi Thaimaan hiekkarannoille. Mitäs muutakaan kuin r e n t o u t u m a a n !

Kiitos että olet kulkenut matkassani tämän Kambodza-Vietnam-osuuden matkastani, toivottavasti jaksat vielä matkata kanssani Thaimaahan.

*Anu