sunnuntai 30. maaliskuuta 2014

Ylämäki, alamäki, hypetystä ja perslaskuja
















Otsikko kertookin tämän viikonlopun fiilikset tiivistettynä. Viikonloppuun on mahtunut vähän kaikenlaista, lähinnä fiilispuolella. Perjantaina olin ihan rättipoikki arjen yövuoroista. Syynä se, että en nukkunut yövuorojen välissä kuin onnettomat kaksi tuntia. Olin niin koomassa, että tuntui edesvastuuttomalta mennä hoitamaan niin äärimmäisen vastuullista työtäni. Selvisin hengissä ja niin selvisivät onneksi myös hoidettavani. Tutussa ruokakaupassa hortoilin kuin en olisi ennen siellä käynytkään, bussin kyydissä piti tsempata, että jäin oikealla pysäkillä pois. Onneksi perjantai-iltana uni tuli nopeasti ja sain karistettua osan univeloista 11 tunnin unilla.

Eilen lauantaina olinkin sitten virtaa täynnä. Ihan superolo niin fyysisesti kuin henkisesi. Kävin treenaamassa, siivoilin ja järjestelin nurkkiani kotona. Keittiön astiahylly sai pienen muutoksen osakseen, tai no, ehkä pari kippoa vaihtoi paikkaa (ja tulipahan pölyt pyyhittyä). Pari tuntia vierähti netissä mm. Finnairin ja Norwegianin sivuilla ja sainkin varattua lomareissun toukokuun alkuun (siitä hypetän lisää myöhemmin). Mutta siitä se alamäki sitten alkoi taas. Uni ei tullut silmään illalla. Hetken pyörittyäni heitin puolikkaan uninapin huuleen ja jossain vaiheessa nukahdin...kunnes heräsin aamuyöllä ja pyöriminen alkoi.

Tänään heräsin sitten mukamas reippaana klo 9 (huonosti nukkuneena ja yhden unitunnin menettäneenä) ja aamupalan jälkeen vedin treenivermeet päälle. Päästyäni ulos ja hypättyäni pyörän selkään totesin, että salitreeni tänään on ihan turha. Jalat aivan hapoilla, ihan uupunut olo jo parista polkaisusta. Sisuuntuneena menin kuitenkin salille ja sain hikisesti räpellettyä jonkinlaisen reisi-pakara-vatsa-treenin. Väsyneenä raahauduin kotiin. Iltapäivän piristyksenä toimi onneksi ennalta sovitut kahvittelutreffit kaverin kanssa keskustassa. Oli kiva vaihtaa kuulumiset pitkästä aikaa. Tapaamisesta sain sen verran virtaa (ystävillä on ihmeelinen vaikutus!), että jaksoin nyt väsätä tämän vali-vali-seli-seli-postauksen. Toivottavasti kuvapläjäys jotenkin kompensoi tätä laahaavaa tarinaa...

Nyt otan iisisti, köllähdän tuohon sohvalle enkä tee enää mitään. Huomenna olisikin taas toisenlaiset kuviot mielessä, toivottavasti huomenna on vaihteeksi taas se ylämäki-hypetyspäivä. :)

Relatkaa tekin kaverit! PusMoi!

*AnuElina


Ps. Tänään otan sen toisen puolikkaan uninapista jo ennenkuin menen sänkyyn, jotta vältyn pyörimiseltä ja kamalalta ajatustulvalta (miten se iskeekin aina nukkumaan mennessä??). Ja tiedoksi vaan kaikille, käytän nukahtamislääkkeitä VAIN elämän isoissa kriiseissä (äidin poismeno 2005 ja nyt kaksi viikkoa sitten isän...).



7 kommenttia:

  1. Voi kauhistus, parin tunnin yöunet työvuorojen välillä.. se on varmasti tuskaa!
    Tsemppiä uuteen viikkoon ja uusiin työputkiin, ihailen kyllä miten te yököt pystytte tuohon!
    Ihania astioita kuvissa <3

    VastaaPoista
  2. Ihanat kuvat ja astiat ♡ tosi kivoja katsella :-)

    Voimia ja tsemppiä ja osaanottoni ♡

    VastaaPoista
  3. Todellakin, kauniita kuvia!
    Ja jos se lomareissu on se mitä aavistelen, niin oon kyllä ihan vähän kade... Mutta enempi kuitenkin iloinen sun puolesta!
    Tsemppiä uuteen viikkoon!

    VastaaPoista
  4. Tsemppii hei!!Upea astiakokoelma!

    VastaaPoista
  5. Otan osaa isäsi poismenon johdosta. Voimia sinulle!

    VastaaPoista
  6. Voimia kovasti sinulle! Kun arki on raskasta ja surukin painaa, ei varmasti ole helppoa.

    Kauniita kuvia olet ottanut, nuo astiat ovat niin ihania!

    VastaaPoista