Rantamaisemat vaihtuivat eilen sisämaan vehreyteen, sillä jätin wannabe-surffielämän taakseni ja suuntasin joogamekkana tunnettuun Ubudiin. Monille paikka lienee tuttu Eat Pray Love-elokuvasta, jossa Julia Roberts seikkaili ruuan ja henkisyyden viidakossa ja loppuviimein rakastui täällä Balilla. Saa nähdä miten mulle käy, ajattelin kuitenkin tavoilleni uskollisena aloittaa tuosta syömisestä. Tai pitäisi varmaan sanoa, että jatkan sitä syömistä täälläkin... Mutta ennenkuin päästään ruoka-aiheisiin, haluan kertoa ihan tuoreeltaan tästä lauantaipäivästä.
Tänään täällä Balilla on juhlittu Kuningan-päivää, joka päättää kymmenpäiväisen Galungan-juhlan. Juhlapyhää vietetään 210 päivän välein. Juhlan tarkoitus on iloita sitä, että hyvä (Dharma) on voittanut pahan (Adharma). Ihmiset uskovat, että Kuninganin aikana esi-isät tulevat vierailulle ja palaavat juhlan päätteeksi taivaaseen. Paikalliset osoittavat kiitollisuutta jumalille uhrilahjoin, joita asetellaan kotiovien eteen, autojen konepellille, mopojen satuloihin, kadun varteen jne. Paikalliset kokoontuvat temppeleihin kauniisti puettuina ja vievät uhrilahjoja koreissaan myös sinne.
Paikallisten ihmisten juhlamenoja on ollut todella mielenkiintoista seurailla sivusta. Valitettavasti en päässyt vierailemaan temppeliin, sillä sinne on tiukka pukukoodi. Naisten täytyy pukeutua mieluusti pitkähihaiseen paitaan ja saronkiin ja lisäksi on oltava lannevyö. Ihan perinteisillä turistivermeillä on siis turha yrittääkään sisälle temppeliin seremonioita ihmettelemään. Keskityinkin ihailemaan kauniisti puettuja naisia ja uhrilahjojen asettelua, haistelemaan joka puolelta tulevaa suitsukkeiden tuoksua ja kuvailemaan kotialttareita ja temppeleitä.
Balilaisten uskonnollisuus (hindulaisuus, muualla Indonesiassa muslimeja) näkyy todella selkeästi ihan päivittäisessä arjessa. Uhrilahjoja nimittäin annetaan jumalille päivittäin ja joka kodin pihalta löytyy alttarit. Aamuisin on ihana herätä suitsukkeiden tuoksuun, tunnelma on jotenkin todella mystinen. Vaikken mitenkään kovin henkinen ihminen olekaan, niin jotenkin täällä herkistyy näillekin asioille ihan eri tavalla. Saman olen kokenut kaikilla Aasian reissuillani uskonnosta riippumatta.
Monet kaupat ja ravintolat pitivät ovensa kiinni tänään, osa aukesi vasta puolen päivän jälkeen. Ihan oikea juhlapyhämeininki siis. Onneksi muutamat kuppilat syöttivät ja juottivat meitä kuumuudessa nääntyviä turisteja juhlista huolimatta. Juhla-asuun pukeutuneet pojat toivottivat asiakkaat tervetulleiksi iloisesti hymyillen.
Nyt pitäisi lähteä katsomaan balilaista tanssinäytöstä. Huonoksi onneksi neljän päivän sateeton kausi on päättynyt, sillä nyt vettä tulee ihan antaumuksella. Eikun flip-flopit jalkaan ja sontsa käteen, katsotaan miten uitettu olen kun pääsen perille...
Salamat Hari Raya Kuningan! Ja mukavaa viikonloppua!
*Anu
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti