Hei!
Nyt muhun on iskenyt ihan mahdoton kaverin puute.
Kaveri joka odottaa kun tulen kotiin.
Kaveri joka rakastaa, kuuntelee, ei arvostele, ei välitä siitä miltä näytän tai mitä teen.
Kaveri joka on aina iloinen kun näkee minut.
Lenkkikaveri.
Halikaveri.
Karvainen kaveri.
Harmi vaan, että nämä karvaiset kaverit eivät sovi minun elämään.
Olen liian liikkuvainen, reissaan ja heilun poissa kotoa. Teen vuorotyötä.
Ja rajoittavin tekijä, olen allerginen.
Mutta aina saa haaveilla. :)
Pusu pikku Hulille (veljeni anopin koira), voiko ihanampaa katsetta olla!
Kivaa keskiviikon jatkoa!
Tytär hankkimassa minipuudelia syssyllä...Saa äitikin soppelisti pikkukaveria hoijella :)
VastaaPoistaKoirat on kyllä niin ihania kavereita, meille on tulossa toukokuun alussa pieni pentu... Nyt vielä kasvaa emon luona. :)
VastaaPoistaVoi, saatte karvaisen paijattavan! Mä voisin ottaa välillä sellasen vaan lainaan, sillon kun halipula iskee. :)
VastaaPoista