Kesän parhaat

Kesä on lempivuodenaikani. Erityisesti rakastan alkukesää, kun luonto on heleän vihreä ja ensimmäiset auringonsäteet antavat lupauksen valoisista kesäilloista ja lämmöstä. Nyt mennään jo keskikesässä, mutta yhtälailla rakastan tätäkin. Myös loppukesässä, sen hämärtyvissä illoissa ja syksyisessä tuoksussa on taikaa. 

Kesässä on parasta... pitkät valoisat päivät ja illat... auringon paahde... lintujen konsertti metsässä... tuoreet mansikat aamujogurtissa... luonnonkukat maljakossa... pisamat nenänpäässä... uudet perunat tillillä ja sillillä... paljaat varpaat sandaaleissa... itse poimitut mustikat... terassit meren äärellä... pitkät kävelylenkit metsässä... rantasauna järvimaisemassa... kevyet vaatteet... pionit ja auringonkukat... herneet ja kirsikat... auringonnousut ja -laskut... jäätelö... vastaleikatun nurmikon tuoksu... ukkosmyrskyt... sateen tuoksu metsässä... haaveilu ja spontaanius... 

Kuten huomasit, minun lempiasiat ovat pääosin hyvin arkisia ja tavallisia asioita, jotka ovat ilmaisia tai ainakin hyvin edullisia. Jätin suosiolla listasta asiat, joihin tarvitsee taloudellista panostusta, lomaa tai seuraa. Näistä voi nauttia yksin vaikka työpäivän päätteeksi, lähes ilmaiseksi.

Mitä sinulle tulee mieleen kesästä? Mikä on parasta? 

*Anu

Korttelikierroksella

Huomenta!

Täällä on selvitty ensimmäisestä loman jälkeisestä työputkesta ja tuntuu ettei lomalla olisi ollutkaan. Niin tehokkaasti tuo mun työ vie mehut naisesta... Huoh!

Mutta palataanpa vielä kesälomani alkuun ja Joensuun matkaan. Lennähdin entisille kotiseuduillen blogisiskojani moikkaamaan ja pariin päivään saatiinkin mahtumaan vaikka mitä mukavaa. Kolin upeista vaaramaisemista kirjoittelinkin jo aiemmin (klik), mutta nyt tehdään pieni kierros kaupungin keskustassa.

Joensuun keskustasta löytyy varsin viehättävä alue: Taitokortteli. Vanhojen rakennusten rykelmä, joiden sisäpihalta avautuu ovia moniin ihaniin putiikkeihin ja ravintoloihin. Me poikkesimme tuoreen leivän tuoksussa Herkkupajassa, rönsyilevän romanttisessa Sarustiikka-sisustusputiikissa, luomuruokakaupassa (jonka nimeä en kuollaksenikaan muista...) ja Taito Shopissa. Kurkimme myös ravintola Wanhan Aitan ovesta sisään. Ihana vanhan ajan tunnelma tuossa korttelissa, kannattaa käydä jos Joensuussa vierailet!

Taitokorttelin jälkeen kävelimme auringon paisteessa pitkin joenvartta ja katselimme nousevaa siltaa. Lounaan nautimme kreikkalaisessa ravintolassa ja jälkkäriksi masuun mahtui vielä pullavohvelit Vesikioskilla. Enkä tietenkään voinut jättää väliin käyntiä HB Home-sisustuskaupassa, koska ainahan sietlä löytyy jotain kivaa tuliaista omaan kotiin. 

Nyt on lomakuulumiset kerrottu. Paljon mahtui kahteen viikkoon. Lupaan välillä kirjoittaa muitakin kuin pelkkiä reissupostauksia, nämä kun eivät tunnu olevan mikään hittituote täällä blogissani. Nyt nautin parista vapaasta ja yritän pikku puuhastelujen ja urheilun ohessa levätäkin.

Iloa harmaaseen perjantaihin!


*Anu

Kahvila kuin karamelli

Selailit juuri huikean värikkäät ja iloiset kuvat. Mitäs sanot? Eikö ollutkin aika mieletöntä? Loksahtiko leuka, hämmästyitkö? Toivottavasti et ainakaan kauhistunut, vaikka värit hyppivätkin silmille. Nyt pääsee nimittäin esittelyyn luultavasti yksi maailman erikoisemmista ja viehättävimmistä kahviloista, ainakin minun mittapuulla. 

Tämä on kahvila Supelsaksad Pärnussa. Ulkoa päin aivan tavallinen vanha puutalo, jonka pihalla on terassi. Päällepäin ei siis voi mitenkään arvata mitä sisältä löytyy. Minut se yllätti täysin! Vanha talo, jossa viisi huonetta (plus tuo ihana sinisävyinen kuisti) täynnä väriä, vanhoja huonekaluja, hauskaa taidetta, gobeliinipöytäliinoja, vanhoja astioita ja valaisimia. Katosta roikkuu iloiset kennopallot, kuin lastenkutsuilla konsanaan. Seinillä upeat tapetit, jalkojen alla upea vanha lankkulattia. Maistuisiko sinulle kakkukahvit täällä?

Me poikkesimme kahvilaan suositusten perusteella (TripAdvisor) ja kyllä kannatti. Nautimme kevyen lounaan kahvilan aurinkoisella terassilla ja siirryimme kakulle sisätiloihin, koska halusin ehdottomasti nauttia kahvilan tunnelmasta. Kahvila tarjoaa pienen listan verran erilaisia ruoka-annoksia ja valikoiman hurjan ihania kakkuja. Olen nyt todella ihastunut britatorttun/kakkuun, joten valinta oli tällä kertaa todella helppo. Ja niin herkullinen!

Virossa on todella ymmärretty kahvilakulttuurin päälle. Pienestä Pärnusta löytyi monen monta ihanaa, kaunista ja niin hurjan edullista kahvilaa. Harmi ettei kaikissa ehtinyt käymään. Tosin ehkä ihan hyvä, sillä päivittäiset kakut ja leivokset alkaisivat hyvin pian näkyä vyötäröllä. Mutta lomalla saa herkutella, eikö niin?! ;)

Suosittelen lämpimästi tätä kahvilaa, jos haluat nauttia uniikista tunnelmasta ja ihanista herkuista!

*Anu

Ps. Onneksi omaa kotia ei tarvitse sisustaa näin värikkäästi ja vallattomasti... ;)

Päämäärättömät Pärnussa

Sunnuntai-iltaa!

Nyt on kuulkaas sellanen juttu, että kesäloman ensimmäinen osa on lusittu ja seuraavat pari kuukautta pitää taas painaa duunia ennenkuin koittaa kesäloman toinen osa. Loma on ollut varsin intensiivinen ja onnistunut, mutta auttamatta liian lyhyt. Tavoitteenani oli tehdä ja nähdä mahdollisimman paljon, ts. halusin olla mahdollisimman paljon pois arkisista kotiympyröistä. Näinhän siinä sitten kävi. Pidemmittä puheitta, nyt pääsette nojatuolimatkalle etelänaapuriimme!

Loman toisen viikon alussa (eli tällä juuri päättyvällä) lähdin ex-tempore etelänmatkalle ystäväni kanssa. Kovin kauas ei tarvinnut matkustaa päästäkseen kesäisiin rantatunnelmiin. Suuntanamme oli nimittäin Viron Pärnu, tuo mummojen ja lapsiperheiden (?) suosima lomakohde. Pärnu oli meille uusi tuttavuus ja lähdimme matkaan ennakkoluulottomasti, ilman suuria odotuksia ja suunnitelmia.

Maanantai oli matkustuspäivä, perille pääsimme vasta iltapäivällä. Reissusta rähjääntyneinä pulahdimme heti saavuttuamme kylpylähotellimme (Tervis Medical Spa Hotel) poreisiin ja saunan höyryihin. Sateinen reissupäivä kirkastui iltaa kohti ja pääsimme kuivin päin ja jaloin tekemään ensimmäisen kierroksen keskustan kujille ja täyttämään kurnivat vatsamme.

Tiistaina kuljimme päämäärättömästi pitkin Pärnun katuja. Ihailimme upeita vanhoja rakennuksia, vehreitä lehmuskujia, sympaattisia kahviloita ja putiikkeja. Poikkesimme tietenkin myös paikallisella torilla ja istuimme hetken hiljaa kirkon penkissä. Iltapäivällä tutustuimme Pärnun rantaan, joka oli yllättävän tuulinen. No, varjosurffaajat (ts. leijalautailijat) tykkäsivät, minun tukka ei.

Keskiviikkona otimme heti aamusta fillarit allemme (12h/ 8,50e) ja poljimme noin kymmenen kilometrin matkan pitkin Pärnu-joen vartta. Kaunista, vihreää, rauhallista. Paluumatkalla pujottelimme jälleen kauniiden rakennusten keskellä ja pistäydyimme lounaalle (ja kakulle tottakai) yhteen maailman hurmaavimmista kahviloista (Supelsaksad). Kahvila ansaitsee ihan oman postauksen, joten ei siitä nyt enempää. Lounaan jälkeen sullouduin biksuihini ja polkaisin rannalle lekottelemaan. Illalla testasimme kaupungin parhaat pizzat; ei ne turhaan kehuneet paikkaa (Steffani) TripAdvisorissa. 

Kolmen yön minireissu Pärnuun oli oikein positiivinen kokemus ensikertalaisille. Kaupungissa meihin tekivät vaikutuksen kauniit rakennukset, kivat ja edulliset ravintolat sekä kahvilat, pienet putiikit, vehreät puistot ja bulevardit sekä hienohiekkainen ranta. Kaupunki on pikkuruinen ja liikkuminen kävellen on helppoa, fillarilla pääsee nopeasti näkemään kaupunkia vähän laajemmin. Totesimme kuitenkin, että kaupunki on yhdellä kertaa nähty ja seuraavat reissumme suuntautuvat taas uusiin kohteisiin.

Nyt nautin viimeisestä lomaillasta omalla sohvalla rentoillen. Arki alkaa huomenna vapaapäivällä, tiistaina sitten "sorvin" ääreen. Se on siis hasta la vista ja heikun keikun! Leppoisaa sunnuntai-illan jatkoa!

*Anu