maanantai 16. joulukuuta 2013

Healthy kitchen - Hyvää oloa keittiöstä






















Tuossa marraskuun loppupuolella kälyni kävi Helsingissä viettämässä pikkuruista pikkujouluiltaa kanssani. Hänellä oli minulle pieni yllätys, ihana pikkujoulu-synttärilahja. Ja se pääsee esittelyyn nyt: upeasti kuvitettu ja erittäin inspiroiva kirja Healthy Kitchen - Hyvää oloa keittiöstä. Kirjan on laatinut kokki Sara La Fountain. Tyyppi ei kuulu suosikkeihini, mutta kauniin kirjan on saanut aikaiseksi (kunhan ei itse pällistelisi jokatoisella sivulla...). Kuvat ovat todellakin upeita ja reseptit herkullisia ja samalla terveellisiä. Kirja on jaettu hauskasti kuukausiin. Jokaiselle kuukaudelle on omat reseptit ja lopuksi vielä muutama ohje "ruokakosmetiikkaan". Kirjasta saa mahtavia ideoita terveelliseen kokkailuun, joten tämä kirja ei taatusti jää hyllyyn pölyyntymään.




Kiitos ihana kälyseni tosi kivasta lahjasta (ja nyt kyllä kirjaudut lukijaksi blogiini etkä käy vaan salaa kurkkimassa)!!

Tässähän tuntee pienen piston sydämessään esitellesään kirjaa terveellisestä ruuasta... On nimittäin mennyt tuo edellinen viikko (ja sitä edellinen) ihan mässäillessä, hunningolle suorastaan. Voi kauhia, bikinikunto on menetetty! Vararengas löllyy vyötäröllä ja olo on löysä. Tilannetta ei helpota sekään, että liikkumaan en ole päässyt kahteen viikkoon. Nyt on pieni ryhdistäytymisliike paikallaan ennen joulua (viikko aikaa!) ja toinen pikakevennys heti joulun jälkeen. Liikkumaan en tosin uskalla vielä, kun yskä vaivaa, mutta sitä voin hallita mitä suuhuni pistän. Yritän ainakin. (tämä aamu alkoi puolukkarahkalla, hyvä minä!)

Reipasta joulunalusviikkoa! Eikä oteta stressiä lähestyvästä joulusta, eihän?! Se tulee vähemmälläkin hätiköinnillä! :)

*AnuElina


sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Pieni hetki talvea







Tänne etelään tuli taas talvi. Luultavasti vain hetkeksi. Niinhän täällä on tapana. Aamulla verhon takaa paljastui valkoinen yllätys. Suustani pääsi: Ohhoh! Sen verran ihmeellinen on tuo valkoinen maa ollut tänä talvena. Paljon en kaipaa, vähän riittää. Juuri niinkuin nyt.

Eilen oli mainio päivä. Ensimmäinen päivä tällä viikolla, kun uskaltauduin ulos kotikolostani. Uhmasin flunssaa ja kävin shoppailemassa. Nautin kaakaon ja korvapuustin hyvässä seurassa. Ja päivä huipentui illalla Haloo Hensingin upeaan keikkaan. Ääni ei kestänyt mukana laulamista, mutta tanssijalka sai kyytiä. Ihan huippu keikka!

Olo ei tuosta hurvittelusta muuttunut sen kummemmaksi (huonommaksi), joten tämän (lumi)sateisen päivän ajattelin käyttää joululahjashoppailuun turvallisesti ostoskeskuksen suojassa ja lämmössä. Illalla luvassa vielä ompelua ja lahjojen paketointia. Tämmöstä sunnuntaihuvia täällä. Mitäs siellä?




Ihanaista kolmatta adventtia! Jouluun on enää reilu viikko...


*AnuElina


perjantai 13. joulukuuta 2013

Sydämellistä lahjontaa








Yksi joulunajan suurista stressin aiheuttajista: Mitä ostaa lahjaksi, isälle, äidille, siskolle, kummille, kaverille, vauvalle, teinille, mummolle, koiralle ja naapurille?

Minun stressiä on helpotettu paljon viime vuosina. Olemme nimittäin perheen aikuisten kesken sopineet, että emme osta lahjoja toisillemme. Tästä periaatteesta on tosin välillä lipsuttu, mutta mitään paineita ei ole tarvinnut asiasta ottaa. On hankittu lahja, jos on tullut jotain sopivaa eteen. Tai sitten oltu hankkimatta. Ainoat varmat lahjansaajat ovat olleet viime vuosina veljeni pikkuneidit. Ja heillehän tekisi mieli hankkia useampikin lahja, koska lahjojen keksiminen heille ei tuota vaikeuksia ainakaan minulle. Pikkutytöille löytyy kaikenlaista ihanaa ja heille on myös helppo tehdä lahjoja itse. Tänä vuonna molemmat neidit saavat yhdet omat (pehmeät) paketit ja kaksi yhteistä. Toivottavasti ei tule riitaa. ;) Lahjat kääräisin omista jemmoista löytyneeseen kaksipuoliseen paksuun sydänpaperiin ja kiedoin ympärille paperi- ja juuttinarua. Pakettikortit syntyivät piparimuotin avulla tummanharmaasta kartongista. Ei mitään hifistelyä tämänkään asian kanssa (eihän lapset katso käärettä, paperi revitään äkkiä, että nähdään mitä sisällä on), niinkuin ei joulukorttienkaan (klik-klik) kanssa. Kaunista ja yksinkertaista. Ihan niinkuin tekijänsäkin. Just joo, hahah! ;)

Yksi lahja on vielä ostamatta. Sovimme nimittäin perheen aikuisten kesken, että jokainen saa tänä jouluna yhden lahjan (koska  vietämme pitkästä aikaa perhejoulun). Lokakuussa kun olimme kaikki koolla, laitoimme nimilaput kippoon ja jokainen nosti yhden nimen. Oman nimen sattuessa uusimme arvonnan (ja tämä tapahtui varmaan lähemmäs 10  kertaa). Kun arvonta viimein saatiin päätökseen, jokaisella oli lapussaan henkilö, jolle ostaa lahjan. Nimiä emme paljastaneet toisillemme, joten jännitys säilyy jouluaattoon asti. Nyt siis täytyy vielä keksiä mitä ostan ***:lle. Kunhan tauti tästä helpottaa niin suuntaan kaupoille pähkäilemään... vai olisiko viisaampi pähkäillä valmiiksi kotona ja tehdä vain pikainen täsmäisku kauppaan?

Näissä lahjomistunnelmissa toivottelen sinulle...

IHANAISTA PERJANTAITA ja SUPERIA VIIKONLOPPUA!

*AnuElina


Ps. Kadoksissa ollut arvonnan voittaja Irmastiina Ruusukummusta on vihdoin löytynyt ja saa pikku paketin ensi viikolla. Onnea vielä voittajalle! :)


torstai 12. joulukuuta 2013

Joulupostia












Terveisiä sairastuvalta... ja joulukorttipajalta! Täällä on noustu sohvan pohjalta ja virtaa alkaa olla pienimuotoisiin kotipuuhiin. Pari tuntia kevyttä puuhastelua tosin riittää, sitten on taas huilattava. Eilen sain tehtyä loppuun sunnuntaina aloittamani joulukorttiaskartelut. Ihan simppeleillä korteilla mennään tänä vuonna, mutta sellaisestahan minä tykkäänkin. Harmaita ja mustia taittokortteja valkoisella viirinauhalla ja mustia peruskortteja lumihiutaleilla. Pienet joulurunot jokaisessa. Useina vuosina olen mennyt sieltä mistä aita on matalin ja olen ostanut kaupasta valmiit kortit. Omatekoisissa korteissa vaan on paljon enemmän tunnetta, siksi otin itseäni niskasta kiinni tänä vuonna ja näpertelin kortit itse (vaikka valmiitkin  oli jo ostettu lokakuussa...).

Aikoinaan lähetin kortteja paljon, mutta viime vuosina periaatteeni on ollut, että lähetän kortit ainoastaan perheelleni ja kauempana asuville kavereilleni, joita en tapaa usein. Kaverit joita tapaan pitkin vuotta, saavat tylsästi (?) vain yhteisen hyvänjouluntoivotuksen Facebookissa. Eli te kaukaiset kaverini siellä ruudun takana, nyt sitten tiedätte millainen kortti sinne postilootaan kolahtaa. :)

Muistatko sinä ystäviäsi ja sukulaisiasi joulukorteilla? Teetkö itse vai ostatko valmiit? Muistathan, että huomenna on viimeinen postituspäivä 0,65e-hintaisille joulukorteille!

Nyt asetun sohvalle lepoon, taitaa olla taas leffan aika.

Tunnelmallista torstaita ihanat lukijani!!

*AnuElina

Ps. Ja Irmastiina on edelleen hukassa...