Ugh, se on intiaaninimeni: Hän Joka Kykkii Perä Pitkällä Metsässä. Ikuinen kukkaistyttö ja metsänpirkko on herännyt talviunesta ja nauttii täysin rinnoin heräävästä luonnosta ja sen ihmeistä. Haistelen kostean mullan tuoksua, bongaan jokaisen vihreän piipan, joka mullasta työntyy. Näen sinistä, valkoista ja vihreää. Kuuntelen kun linnut ovat seonneet ja kosiskelevat toisiaan. Kevättä rinnassa niilläkin.
Rakastan luontoa. Olen perinyt tämän rakkauden edesmenneeltä äidiltäni, joka syntyi metsän keskelle. Joka vietti kesät metsässä marjoja ja sieniä poimien, lenkkeili, hiihti ja rauhoittui. Tästä perinnöstä olen kiitollinen. Äiti ymmärtäisi minua nyt.
Metsässä olo on ihan zen, levollinen, rauhoittunut, euforinen, meditatiivinen. Metsän keskellä juostessa kilometrit tuntuvat puolet lyhyemmiltä. Metsässä sadekaan ei haittaa. Metsässä ei kuulu mitään turhia ääniä. Metsään ei tarvitse pynttäytyä. Metsä yllättää, rauhoittaa, parantaa.
Seuraavan puolen vuoden aikana tulen olemaan ihan pihalla, siellä täällä luonnon helmassa. Saaristossa, merenrannalla, vaaramaisemissa, puistoissa, pelloilla, ojanpientareilla, järvimaisemissa ja metsässä. Näistä retkistä aion jakaa palasia myös täällä blogissa. Kannattaa siis hypätä tarakalle!
Tervetuloa kesä!
Tervetuloa kesä!
*Anu
Allekirjoitan! Metsä <3 se sanana jo kätkee sisäänsä niin paljon :) se sanana merkitsee niin paljon :) loistava postaus <3 ja kuvat :)
VastaaPoistaMetsä tai luonto ylipäätään on aika iso juttu mulle...niinkuin varmaan aika monella suomalaiselle. :)
PoistaJa kevät vaan on ihan parahinta luonnossa pyllöttely aikaa, kaiken näkee ja löytää keväisin herkemmin. Keskellä kesää ei enää havahdu luonnon ihmeisiin samalla tavalla!
VastaaPoistaIhan totta, keväällä bongailee luonnon ihmeitä paljon tarkemmin aistein.
PoistaIhana postaus! Sä oot kyllä ihan huikea ihminen <3
VastaaPoistaKiitos! Kai mä olen aika "monikerroksinen" ihminen... ;)
PoistaOi mitä kuvia <3 Aivan ihana!!!
VastaaPoistaOlisi ollut taas kiva nähdä, mutta tällä kertaa en päässyt kinkereihin mukaan!
Kiitos! Toivottavasti törmätään taas jossain kadunkulmassa tai syksyn blogikinkereissä. :)
Poista