Kylässä

Viikko on taas hujahtanut loppusuoralle, torstaissa mennään jo. Blogikin on ollut ihan hipihiljaa, kun en ole yövuorokoomassa jaksanut muuta kuin möllöttää. Nyt on taas yöputki takana ja pari päivää vapaata edessä. Luvassa kyläilyä veljen perheen luona Hämeen sydämessä. Ihanaa nähdä tädin tyttökullat, reippaaksi ja isoksi kasvaneet koululaiset. Ja tietysti odotan kovasti halipusipaijailua suloisen Mauno-mäyriksen kanssa. Okei, on kiva nähdä myös veljeä ja kälyä. Mutta ennen Hämeessä kyläilyä kerron vähän toisenlaisesta kyläilystä.

On siis (tällä erää) viimeisen Thaimaa-postauksen aika. Viettäessäni tammikuussa viikon Pohjois-Thaimaan Chiang Maissa kävin kylässä vuoristoheimojen luona. Kyseessä ei valitettavasti ollut ihan autenttinen vuoristokylä, vaan turisteille suunnattu "näytöskylä" myyntikojuineen. Samaan kylään (kävimme itse asiassa kahdessa) oli koottu eri vuoristoheimojen edustajia: Hmong. Kayan (longneck), Akha, Lisu ja Palong. Heimot ovat rantautuneet Thaimaan puolelle pääasiassa Kiinasta ja Myanmarista/Burmasta. Heimot elävät Pohjois-Thaimaan vuoristokylissä, niitä ihan oikeitakin kyliä siis on olemassa (lapsena muistan käyneeni sellaisissa). Näissä kahdessa turisteille tarkoitetussa "kaupallisessa kylässä" naiset esittelivät kankaankudonta- ja kirjontataitojaan ja koittivat saada myytyä tuotteitaan turisteille. Miehet käyvät töissä kodin ulkopuolella, kuulema pääasiassa norsunkouluttajina (mahout). Kylien lapset olivat niin suloisia ja poseerasivat  mielellään kameroille. 

Longneck heimon naiset tekivät vaikutuksen valtavilla kaulakäädyillään. Renkaiden laitto aloitetaan jo lapsena, noin viisivuotiaana ja renkaita lisätään viiden vuoden välein aina 45-vuoden ikään asti. Naiset pitävät renkaita kaulassaan yötäpäivää, ne poistetaan ainoastaan silloin kun on aika lisätä uusia renkaita. Renkaat painavat hurjasti (kädessäni oleva rengas n. 4kg), mikä aiheuttaa paljon niska- ja selkävaivoja. Kaula ei varsinaisesti pitene, vaan hartian putoavat vuosien saatossa niin paljon alaspäin, että tulee vaikutelma kaulan venymisestä. Selkäranka vääntyy mutkalle, selkään tulee useimmiten kyttyrä tästä syystä. Mutta mitäpä nainen ei tekisi kauneutensa ja kulttuurin säilyttämisen eteen!

Naisten ja lasten perinneasut olivat kauniita ja koristeellisia. Pohjavärinä toimii usein musta, kirjonnat ja koristeet ovat sitten puolestaan hyvinkin värikkäitä. Päähineet ovat eri heimoilla erinäköisiä, aikamoisia viritelmiä! Myyntikojuista olisi voinut ostaa itselleenkin jotain vastaavaa, mutta päätin tyytyä länsimaiseen vaatetukseen. ;) 

Toivottavasti viihdyit Thaimaan "sohvamatkalla" kanssani. Aiemmat postaukset reissusta löytyvät täältä: Thai Cooking Class, Elephant Nature Park, Woo Cafe, Biitsillä, Vähän väriä, Temppelissä. 

Nyt heitetään hetkeksi hyvästit rakkaalle Thaimaalle. Thaimaahan palaan varmasti vielä monta kertaa (olen käynyt jo kuusi kertaa ja lapsena asunutkin kaksi vuotta), seuraavalle Thaimaan lomalle on jo kohteetkin osittain päätetty. Mutta ennen seuraavaa Thaimaan lomaa tehdään monta muuta mielenkiintoista matkaa. Nyt onkin sopiva hetki paljastaa seuraava matkakohteeni. Tattadataa, kolmen viikon kuluttua lähden ihmettelemään ihmeellistä Istanbulia! Kerro ihmeessä vinkkejä, jos kaupunki on sinulle tuttu!

Toivottavasti pysyt matkassani jatkossakin niin täällä kotona. kotimaan maisemissa kuin seikkailuissani maailmalla! Ihanaa jos jaksat jättää kommentteja, kertoa omista kokemuksista ja kysyä jos haluat tietää esim. reissuistani lisää. Näihin postauksiin kun en mitenkään voi ahtaa kaikkea kokemaani!

Mukavaa torstai-iltaa ja lähestyvää viikonloppua!

*AnuElina