Valon metsästäjä

Lauantai-iltaa!

Suokaa anteeksi,

 taas höpötän tämän vuodenajan vakioaiheesta.

Valon puutteesta, pimeydestä ja sen elämää hankaloittavasta vaikutuksesta.

Valon puute nimittäin häiritsee merkittävästi yhtä lempiharrastustani:

Bloggaamista. Lähinnä siis valokuvauksen osalta.

Tuntuu, että valo ei kertakaikkiaan riitä sisätiloissa kuvaamiseen.

Peruskameralla ainakaan. Ja inhoan kameran vakiosalamaa,

joka tekee kuvista epäluonnollisen näköisiä.

Lisäksi kotini valaistus keskittyy pieniin pöytälamppuihin,

joiden valo ei todellakaan riitä valokuvaukseen.

No, tilanteeseen on vain sopeuduttava,

sillä tätä pimeyttä on luvassa vielä kuukausikaupalla.

Voi huokaus!

Onneksi tänään AURINKO paistoi pieniä hetkiä kerrallaan,

joten kamera kävi silloin kuumana.

Sain viimein otettua kuvia viimeisimmistä sisustustuunauksista.

Muutama päivä sitten sain viimein aikaiseksi ostaa liitutaulumaalia, jota olin

himoinnut jo pitkään. Niinpä sain tehtyä kaksi liitutaulua ja netistä kaivelin kaksi

osuvaa ajatelmaa niihin.

Toinen ilostuttaa minua olohuoneessa ja toinen vetää naaman hymyyn keittiössä. :)

Liitutaulun paikallahan oli pitkään tuo sydänkollaasitaulu.

Nyt se sai kunnian siirtyä tietokonepöydän viereen.

Ja sopii siihen oikein hyvin.

Voitte varmaan ajatelmista päätellä, että SUKLAA maistuu tälle tytölle.

Nyt vaan pidetään tiukempaa kuria kunnes on saatu sulatettua viimeisen vuoden

aikana kertyneet kilot vatsan seudusta. Toivottavasti jouluun mennessä...

Nyt syödään tuota puuroa!

***

 Täällä mä taas vietän lauantai-iltaa yksin kotona... ja nautin siitä!

Rentoa ja mukavaa lauantai-iltaa teillekin uskolliset lukijani!