lauantai 18. lokakuuta 2014

Vastustamaton





















Aurinkoista lauantai-iltapäivää!

Täällä on heräilty hitaasti yövuoron jälkeisiltä unilta ja nautittu kauniista syysauringosta, joka heittää säteet seinille ja valaisee koko kodin. Pari kupillista (vai pitäiskö sanoa lasillista) höyryävää teetä ja perinteinen aamusmoothie. Villasukat ja lökäpöksyt jalassa. Blogien lukemista ja taustalla pyörivä eilinen Vain elämää. Tänään(kään) ei ole kiire minnekään. Ystävät pyysivät mukaansa Linnanmäen valokarnevaaleille, mutta nyt en uskalla lähteä ulos palelemaan, kurkku on ollut karheana pari päivää. Enkä kyllä jaksaisikaan, sen verran löysä olo on ensimmäisen yövuoron jälkeen (ja niitä on jäljellä vielä neljä). Minä nautin illasta kotosalla, rennosti löysäillen. Aika vastustamatonta.

Vastustamattoman ihania ovat myöskin Hobstar-lasit. Näitä tuntuu vilisevän nyt joka toisessa blogissa ja eihän niistä voi olla tykkäämättä. Pyörähdin jo taannoin Nougat'ssa ja mietin sopisivatko kyseiset lasit smoothielaseiksi, ne isommat nimittäin. Jätin asian hautumaan. Ja lopulta ajatus hautui kypsäksi ja palasin noutamaan lasit. Huomasin, että haudutellessa nälkä kasvoi suuremmaksi, joten tuli sitten hankittua isojen lasien lisäksi myös pienet. Ihanan paksua lasia, myös kuumien juomien nauttiminen onnistuuu näistä hyvin. Ja miten kaunis onkaan tuo kuvio! Aamutee maistui paljon paremmalta, ihan totta! ;)

Tänä syksynä olen hurahtanut entistä enemmän myös taljoihin. Uudet harmaat lampaantaljat lämmittävät ja tuovat istumamukavuutta ruokapöydän tuoleihin. Vanhan vaalean taljan kävin hakemassa varastosta ja heitin sen sohvannurkkaan. Voi miten mukava onkaan istahtaa pehmeän taljan päälle kutomaan sukkaa! Syksyn tullen kotiin kaipaa lämpöä, pehmeyttä ja tunnelmaa, nyt ollaan hyvää vauhtia menossa kohti pehmoista syys/talvikotia. Vielä kun kuukauden verran malttaa, niin sitten voi viritellä valotähdet ikkunaan... 

Valotähtiä odotellessa tyydyn nyt sytyttelemään kynttilät ja taidan keitellä lisää teetä... 

Lämpöä kylmään syysiltaan sinullekin!!

*AnuElina



torstai 16. lokakuuta 2014

Broken seed - Uusi villasukkaherkku












Hei, täällä neulotaan taas! 

Syksy on tämän kausineulojan tuotteliainta aikaa. Joka vuosi kaivan sukkapuikot ja villalangat esiin syyskuun paikkeilla ja sukkaa (ja lapasta ja pipoja ja...)  pukkaa aina vuodenvaihteeseen asti, joskus into jatkuu vielä alkuvuoteenkin. Tänä syksynä neulomisinto käynnistyi hieman myöhässä, mutta vielähän tässä ehtii loihtia lämmikkeitä talven varalle niin itselle kuin läheisille. 

Joka syksy haluan kokeilla uusia malleja ja tämän syksyn ensimmäinen uutuus on "broken seed". Ensimmäiset sukat alkavat olla himppusta vaille valmiit (musta lanka loppui kesken eilen...) ja ne näyttävät niin herkuilta (kuvat eivät tee oikeutta tälle kaunottarelle). Odotan jo innolla, että pääsen tekemään toiset samanlaiset, eri väriyhdistelmällä tottakai. Tällä mallilla ajattelin tehdä myös lapasia. Malli on todella helppo, jokainen joka osaa tehdä oikean ja nurjan silmukan selviää tästä haasteesta.

Broken seed-pikaohje: Valitse kaksi eriväristä lankaa (minulla tuossa Seiskaveikan musta ja raitalanka). Joka toinen kerros neulotaan sileää oikeaa ja joka toinen kerros helmineuletta (o-n-o-n-o-n-o... jne, muista aloittaa seuraavalla kerroksella nurjalla silmukalla niinkuin helmineuleessa kuuluu). Sukan pohjan tein kokonaan sileää, tuntuu mukavammalta jalan alla. 

Siinäpä se, helppoa kuin heinänteko, vaikka mallin ulkonäöstä voisi päätellä toisin. Huomenna täytyy kiiruhtaa lankaostoksille, sillä tässä sukkatehtaassa on nyt vauhti päällä. 

Mitä ihanaa sinä olet taikonut käsilläsi viimeksi?

*AnuElina



tiistai 14. lokakuuta 2014

Koukussa









Uutukaisen kotini nurkat alkavat olla pikkuhiljaa tuttuja blogini seuraajille, mutta jotain pikku juttuja on vielä jemmassa. Piipahdetaanpa siis tänään taas makuuhuoneessa. Huoneen toisen puolen vilautin jo pian muuton jälkeen (klik), joten nyt on vuorossa näkymä, joka avautuu sängystä katsottuna.

Sängyn jalkopäähän jää kapea tila, jonka olisin halunnut pitää avoimena. Mutta koska kodissani on aika niukasti säilytystilaa, minun oli pakko hankkia lipasto mm. alusvaatteille, sukille ym. pienille vaatteille. Nyt mahdun kävelemään lipaston ja sängyn välistä juuri ja juuri (ei sentään tarvitse mennä kylki edellä). Lipaston yläpuolelle laitoin pienen tauluhyllyn, jonka päälle voin koota mietelausetauluja fiiliksen mukaan. Lipaston viereen seinälle kiinnitettiin Luhdan naulakko, jonka hankin jo kesällä uutta kotia silmälläpitäen. Koukuissa roikkuu nyt koruja ja pieniä laukkuja. Pääsipä sinne yksi hattukin muistuttamaan kesän paahteesta. Näin jälkeenpäin tarkasteltuna seinä tuntuu hiukan liian rauhattomalta. Roikkuuko koukuissa liikaa tavaraa? Mitä sinä tekisit rauhoittaaksesi seinän ilmettä? Mitä ripustaisit koukkuihin, jos naulakko olisi oman kotisi seinällä?

Tiistain jatkoja sinulle!

*AnuElina


maanantai 13. lokakuuta 2014

Kartanon ruska





















Vanhuus ei tule yksin (vaikka äitipuoleni mielestä se voi tulla kyllä yksinkin, heheh!). Tuparit on nimittäin juhlittu ja sen tuntee olossa vielä tänäänkin. Vaikka mistään hurjista pirskeistä ei ollut kyse, niin kummasti se kroppa vielä muistaa valvomisen, normaalista poikkeavan syöpöttelyn ja pikku tissuttelun. Jälkitiloista huolimatta, kivat pikkuiset tuparit vietettiin seitsemän naisen voimin. Herkuteltiin ja höpöteltiin. Ja parin ystävän kanssa eksyttiin jatkamaan iltaa vielä yökerhoonkin. Aamun pikkutunneillehan siinä meni.

Lauantaina tuparivalmistelujen välissä oli pakko päästä hetkeksi haukkaamaan happea ja nauttimaan kauniista ruskasta. Niinpä hyppäsin pyörän selkään ja polkaisin tässä lähistöllä sijaitsevan Backaksen kartanon pihaan. Vaahterat ja tammet olivat syysasussaan. Perille päästyäni aurinkokin alkoi pilkistellä puiden välistä. Ihana väriloisto! Toiveissa olisi päästä kameran kanssa ulkoilemaan vielä tällä viikolla, kun ruskasta on vielä jotain jäljellä. Viime vuonna ruska oli aivan käsittämättömän upea Helsingin Töölönlahdella (klik), siellä voisi käydä katselemassa maisemia tänäkin syksynä. Toivottavasti saadaan tällä viikolla auringonpaistetta, nyt näyttää niittäin vähän turhan synkältä...

Nyt tämä juhlimisesta nahistunut emäntä pyyhkäisee salille antamaan viikonlopusta kertyneelle kuonalle kyytiä. Jospa se olo siitä vähän virkistyisi!

Reipasta viikon alkua kaikille!!


*AnuElina